Elettiin sitä ennenkin
Punasotilas Arvo Salmi
Kalevi Salmi, punasotilaan poika Taustaksi: Tämä kirjoitus jäi epähuomiossa pois Köyliist- kirjassarjan vuoden 2021 kirjasta Muistojen poluilta arkistojen aarteisiin. Kirjoitukseni kertoo tietenkin vain yhden punasotilaan vaiheet vuoden 1918 melskeissä. On kuitenkin aika selvää, että muiden punakaartiin liittyneiden vaiheet ovat noudattaneet soveltuvin osin samaa kaavaa. Vuoden 2021 Köyliist- kirja- tämä kirjoitus mukaan lukien- valottaa vuoden 1918…
Lue lisääKulttuuriosaajia syntyi jo 1900-luvun alun Tuiskulassa
Aimo Salmi: Vähemmän koulutettuja ihmisiä on usein pidetty kelvottomina ja huonosti moniin asioihin kykenevinä. Myös Suomessa on maaseudun asukkaille joskus, esimerkiksi kirjallisuudessa, annettu jonkinlainen Ryysyrannan Joosepin leima. Tosiasiassa pienissäkin kyläyhteisöissä on kuitenkin aina ollut monenlaisia lahjakkuuksia ja käytännön osaajia, vaikka muutamia “jooseppejakin” lienee myös löytynyt. On hyvä syy kuitenkin uskoa, että pienessäkin kylässä on monenlaista…
Lue lisääPuhdas hanki herättää vanhoja muistoja
Veikko Salo (Eskonkallion mäkiveteraani): Tuli taas vanhanaikainen talvi ja siitä tuli mieleen noita vanhoja juttuja. Tuiskulan Kouluun mentiin suksilla, oli sitten matka lyhyt tai pitkä. Hiihtokilpailuissa pärjäsivät Kalmeenkulmilta tulevat ja ennen kaikkea Neittamon flikat. Latuja raivattiin ja avattiin ympäri kylää. Tuiskulan latuverkko oli monipuolinen ja osin vaativakin. Tuiskulan Pyry isännöi hiihtokilpailuja kolmen pitäjän alueelta, ja…
Lue lisääPerunajauhovellu
Veikko Salo on kirjoittanut tämän tekstin vuonna 1985 ja se on julkaistu samana vuonna Minä ja mun taloni-näytelmän käsiohjelmassa, josta sen on puhtaaksikirjoittanut Anneli Laine: ”Pikkupoikana kotonani Kylä-Marttilassa oli jokiranta saunan tykönä yksi mieluisimmista paikoista. Siellä tapahtui aina jotakin. Varsinkin meillä pikkupojilla oli paljon tekemistä. Kalastettiin. Ravustettiin. Melottiin vanhalla taikinakaukalolla. Uitiin ja tehtiin mitä vain…
Lue lisääPosti kulkee, kun Kusti polkee
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): ”Olinpahan toisella kymmenellä oleva ”pojankloppi”, kun luottamustoimenani oli ainakin kerran viikossa hakea torpan posti 3,5 km:n etäisyydellä olevalta postipysäkiltä. En tiennyt, ja tuskin muutkaan asiakkaat, että se oli ”postipysäkki”. Yksityisasunnossa se oli ja haltijan nimeä siitä käytettiin. Oltiin jo niin edistyneen kylän asukkaita, että posti tuotiin kolme kertaa viikossa hevoskyydillä. Postipäivinä kokoonnuttiin…
Lue lisääTekstiilinäyttely Köyliön valokuva-arkistossa
Anneli Laine: Köyliö-seuran ylläpitämässä Köyliön Valokuva-arkistossa on uutena virtuaalinäyttelynä Tuiskulan Torpparimuseosta löytyviä naisten tekstiilejä. Näyttelyyn voi tutustua tästä. Kirjoita Yleishaku-sarakkeeseen A05 ja paina ETSI. Valitettavasti nämä upeat tekstiilit eivät ole yleisön nähtävinä museossa, mutta onneksi nykytekniikalla on mahdollista kurkistaa tekstiilivarastoon. Muiden näyttelyiden koodit voit tarkistaa tästä. Tähän kirjoitukseen olen noukkinut muutaman esimerkin tästä virtuaalisesta näyttelystä, tekstit…
Lue lisääTeatteriharrastusta Tuiskulan jälkeen
Aimo Salmi: Varhainen kiinnostus teatteriin voi johtaa jopa ammattimaiseen työskentelyyn. Siitä on Tuiskulan Kesäteatterissakin hyviä esimerkkejä. Varhainen teatteriharrastus voi jatkua amatöörinä myöhemminkin ja johtaa moniin mielenkiintoisiin elämyksiin ja kokemuksiin. Minulle, niinkuin monelle muulle, on käynyt niin. Teatteri tuli taas mukaan lukiossa Vuodesta 1950 alkaen en ehtinyt enää toimimaan Tuiskulassa, koska kävin jo koulua Eurassa. Ensimmäisten…
Lue lisääKansanhuoltoa Köyliössä
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Sotatilaa aina seuraava tarvikepula oli Suomessa toisen maailmansodan aikana sitäkin vaikeampi, kun kulutustarvevarastoja oli varsin vähän. Edes jonkinlaisen elintason turvaaminen koko kansalle edellytti keskitetysti organisoitua tarvikehuoltoa. Tämä johti kansanhuoltoministeriön – kansan suussa tuttavallisesti kansanhuollon – perustamiseen. Toiminta perustui yksinkertaisesti seuraavaan: Sitä, mitä sai, sai vain kortilla! Köyliön kansanhuolto alkoi vaatimattomissa puitteissa. Sodan…
Lue lisääKöyliön vanhat autot
Kalevi Salmi: Köyliön valokuva-arkistoon on tehty virtuaalinnäyttely 1920- ja 1930- luvun Köyliön vanhoista autoista. Näyttelyyn pääset tutustumaan tästä. Kirjoita hakukenttään koodiksi A04 ja paina sitten Etsi. Tässä kirjoituksessa olen ottanut esille siitä vain muutamia autoja ja muutamia tapahtumia niihin liittyen. Autojen kuvausvuodet arkistossamme ovat valitettavasti useimmiten vain summittaisia eivätkä aina kuvien henkilötkään ole selvillä. Hammaslääkäri…
Lue lisääTorpparimuseosta ja valokuva-arkiston virtuaalinäyttelyistä
Anneli Laine: Tuiskulan Torpparimuseo sijaitsee Vanhakartanon entisen torpparialueen keskellä. Se johdattaa kävijänsä menneeseen, 1923 päättyneeseen torppariaikaan. Vuosisataisissa rakennuksissa voi tutustua runsaan esineistön myötä köyliöläisen torppariperheen elämään. Museon perustaja on seppä F.J.Bärling. Hänen harrastuksenaan oli ollut pitkään vanhojen esineiden keräily. Köyliön Museoyhdistys perustettiin v. 1934 ja sen ensimmäisiä tehtäviä oli etsiä Bärlingin kokoelmille säilytyspaikka. Sitä varten…
Lue lisää