Joulumuistojani 1950-luvulla

Anneli Laine: 

Joulun odotukseen liittyi monia asioita lapsuudessani. Ensimmäisenä se näkyi kaupoissa. Tuiskulassa oli tuolloin kaksi kauppaa, Köyliön Osuuskauppa, sittemmin Kehä, talossa, jossa Mattilan Raimo asuu, toisella puolella oli Kiukaisten Osuuskauppa, josta tuli Lallinmaan Osuuskauppa. Kauppoihin alkoi tulla myyntiin erikoistavaroita, joulukoristeita ja muutakin normivalikoimasta poikkeavaa, leluja, pieniä koriste-esineitä, vaatetavaraa, vaikka viimemainittuja aika kapealla sektorilla, taisi olla vain niitä kerrastoja, jotka myytiin jouluaaton viimeisillä tunneilla miehille, jotka huomasivat, että vaimon joululahja oli vielä hankkimatta. Eräs varma joulun merkki oli kapakalan tulo myyntiin, myös sillilaivat pitivät huolen, että saivat lastinsa Suomeen ennen joulua.

Joulunavaus kauppojen pihassa

Todellinen joulunavaus oli se, kun molempien kauppojen eteen tuotiin joulukuusi, jossa oli jouluvalot. Ne olivat normaaleja värillisiä hehkulamppuja ketjussa ja ne näyttivät tosi hienoilta. Jos oikein muistan, niin taisi joulupukkikin käydä makuja jakamassa.
Näyteikkunat oli koristeltu jouluaiheisesti, erityisesti on jäänyt mieleen lankaan pujotellut pumpulipallot ja taitaa Ojalan Eevan esille panema joulupukkikin olla siltä ajalta, muistaakseni se löytyi Lallinmaan Osk:n vintiltä.

Joulusiivousta ja jouluruokia

Kotona alkoi vähän perusteellisempi siivous, kaappeja siivottiin ja tekstiilejä tuuletettiin. Verhotkin vaihdettiin, otettiin esille paremmat matot ja pöytäliinat ja pöydälle paperinen joululiina tai tonttuhaitari.

Jouluruokien valmistusta ei kovin paljon aikaisemmin voinut aloittaa, koska ei ollut jääkaappia eikä pakastinta. Ulkopuari kyllä kävi pakastimesta. Sinne oli lihatiinuun suolattu syksymmällä teurastetun sian lihat ja makkaroitakin oli tehty, en kyllä tiedä miten niitä säilytettiin, ilmeisesti pakkasilmat pitivät huolen siitä. Siellä oli myös puolukkatiinu, josta käytiin puolukkasurvosta hakemassa vispipuuroa tehtäessä.

Syksymmällä oli teurastettu sika joulupöytään. Kuvan naishenkilöä ei ole tunnistettu. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.

Lipeäkalan liotus piti aloittaa hyvissä ajoin, mutta minulla ei ole mitään käsitystä siitä, miten se tehtiin, joku tietävämpi voisi siitä kirjoittaa. Pikkuleivät, joulutortut, kakut ja pullat leivottiin, samoin kakot ja limput. Laatikoita meillä tehtiin kahta sorttia, maksalaatikkoa ja lanttulaatikkoa. Yritti äiti meitä totuttaa porkkanalaatikkoonkin, mutta ei se oikein onnistunut. Viimeksi uuniin laitettiin kinkku yön yli kypsymään. Joulukalana oli yleensä lasimestarin silliä ja suutarinlohta, graavit tulivat vasta myöhemmin. Viimeisenä taidettiin tehdä sallatti, jolla nimellä rosollia Tuiskulassa kutsuttiin. Jälkiruuaksi keitettiin riisipuuroa ja rusinasoppaa.

Joulukuusen haku oli isän ja lasten hommaa

Joulu pappilassa 1950-luvulla. Kuvassa vasemmalta alkaen kirkkoherra Yrjö Lehtola, lapset Salme, Tarja ja Tuija sekä rouva Toini Lehtola. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.

Joulukuusi käytiin hakemassa sen verran aikaisin, että se ehti sulaa ennen sisälle tuontia. Se oli isän ja lasten hommaa. Kuusi tuotiin sisälle aattona, se laitettiin puiseen kuusenjalkaan ja koristeltiin. Koristeet eivät kovinkaan kummoisia olleet, koristenauhaa, hopealametta, pumpulipalloja oksille, ehkä lippunauha ja lasten askartelema paperiketju, latvaan tähti. Kynttilät olivat oikeita pieniä joulukuusen kynttilöitä, ne sidottiin oksanhaaraan langalla, myöhemmin saatiin kynttilänpidikkeitä. Kovin tarkasti piti vahtia, ettei tuli päässyt niistä leviämään.

Milloin joulupukki tulee?

Joulusaunaan mentiin aikaisin iltapäivällä ja askareiden jälkeen syötiin jouluateria. Syödessä jo alkoi jännitys kasvaa, sillä tiedettiin, että joulupukki tulee vasta, kun on ruokailtu ja tiskattu.

Ja tulihan se pukki viimein ja piti laulaa: ”Pukki se ovelle kolkuttaa, tokko hän sisään tulla saa. Tervetuloa pukki vaan, kanssamme piiriä tanssimaan”. Ei niitä lahjoja paljon ollut, pehmeät paketit eivät olleet kovin kiinnostavia ja kovista paketeista löytyi yleensä kirja ja joku lelu ja sekin kotiverstaassa tehty. Joulupukki oli pelottavan näköinen: karvahattu päässä, takki nurinpäin päällä, huopatöppöset jalassa, paperinaamari naamalla ja ryhmysauva kädessä.

Kun joulupukki oli käynyt, lähti isä häntä saattamaan ja viipyikin reissullaan. Myöhemmin on käynyt ilmi, että Rautamaan Heikki ja isäni vuorottelivat pukkeina, Heikki meillä ja isä Rautamaassa.

Joulukirkko oli aikaisin jouluaamuna

Joulukirkossa emme käyneet, matka oli pitkä ja autoa ei ollut, silloin ei ollut myöskään jouluaaton hartausta, vaan joulukirkko oli aikaisin jouluaamuna. Kynttilät kuitenkin sytytettiin aamulla ikkunoille, se oli sen aikainen tapa, ”joka ikkunalla kaksi kynttilää”.

Jouluiset mummulan matkat olivat suuria seikkailuja

Erityisiä jouluja meidän perheessä olivat ne, kun lähdimme mummulaan jouluksi. Äidin vanhemmat asuivat Kotkan lähellä Kymissä ja matka oli suuri seikkailu. Ensin piti päästä Peipohjan asemalle, muistaakseni Härkälän Eino tai Ketolan Reino olivat kuskeina. Junamatka oli monivaiheinen, vaihtaa piti joskus kolmekin kertaa, Tampereella, Riihimäellä ja Kouvolassa. Äiti teki aina eväät matkalle, voileipien välissä oli meetvurstia, koska se säilyi hyvin. Yleensä ei tarvinnut säilyä kuin Risteelle asti, silloin tuli ensimmäisen kerran nälkä. Kymi oli myös uusi ihmeellinen maailma, mummulassa oli juokseva vesi ja vessa, taloissa ei ollut omaa saunaa, vaan oli yhteissauna ja saunavuorot. Ja saunassa suihku ja kylpyamme! Kauppakin oli hieno, omat osastonsa maitotuotteille, lihoille, leiville ja siirtomaatavaroille, joista en oikein tietänyt mitä ne olivat. Ihme kyllä, joulupukki löysi meidät sieltäkin ja saimme pakettimme.

Jouluinen mummolan matka alkoi Peipohjan juna-asemalta. Kuva: Köyliön Valokuvat-arkisto.

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Annelin kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa.