Köyliön vanhat autot
Kalevi Salmi:
Köyliön valokuva-arkistoon on tehty virtuaalinnäyttely 1920- ja 1930- luvun Köyliön vanhoista autoista. Näyttelyyn pääset tutustumaan tästä. Kirjoita hakukenttään koodiksi A04 ja paina sitten Etsi.
Tässä kirjoituksessa olen ottanut esille siitä vain muutamia autoja ja muutamia tapahtumia niihin liittyen. Autojen kuvausvuodet arkistossamme ovat valitettavasti useimmiten vain summittaisia eivätkä aina kuvien henkilötkään ole selvillä.
Hammaslääkäri Niilo Säntiltä olen saanut autojen malleihin ja yksityiskohtiin hiukan täydennyksiä. Niilo kiinnostui vanhoista autoista 1970-luvulla, on ollut perustamassa mm. Vaasan automuseota ja harrastanut siitä lähtien autojen entisöintiä.
Käyntikorttiinsakin Niilo lisäsi harrastuksensa ja uudeksi muotoiluksi tuli VANHOJEN AUTOJEN ja HAMPAIDEN ENTISÖINTIÄ. Lisäksi olen saanut arvokasta lisätietoa Mika Jaakkolalta. Näiden tietojen valossa näyttäisi siltä, ettei Köyliöön ole hankittu autoja ennen vuotta 1925.
Autojen historiaa Suomessa
Ei ole varmuutta minä vuonna Suomeen tuotiin ensimmäinen auto, mutta ensimmäinen automainos julkaistiin sanomalehdessä 1899. Tällä hetkellä Suomen ensimmäisenä autona pidetään Turussa tullattua Viktor Forseliuksen Benz Velo Comfortablea, joka tuotiin käytettynä Lybeckistä 2.5.1900. Se tullattiin hevosajoneuvona, koska tariffeissa ei ollut nimikettä auto. Tämä Suomen ensimmäinen auto ”liippaa” Köyliötä aika läheltä, sillä kauppaneuvos Viktor Forseliuksen isä oli Huittisten lukkari Gustaf Forselius, joka oli syntynyt Köyliössä Karhian Äärin tilallisen poikana ja vasta lukkarin toimeen ryhdyttyään oli muuttanut Ääri- nimen Forseliukseksi.
Poriin ostettiin ensimmäinen auto 1907. Suomen ensimmäinen varsinainen autokauppias ja autokorjaamo- yrittäjä Sergei Nikolajeff aloitti Helsingissä 1905 ja J. Aaltonen perusti samana vuonna autokorjaamon Turkuun. Vuonna 1907 vahvistettiin automobiililiikenteen järjestyssääntö, jonka mukaan ajolupa haettiin katsastusmieheltä. Asetus ajokortin pakollisuudesta astui voimaan 1923. Vuonna 1925 Suomessa oli 5950 autoa.
Ei ole varmaa tietoa kuka hankki Köyliön ensimmäisen auton ja milloin se tapahtui. Valokuvat-arkistossamme oli vanhin auto- kuva vuodelta 1923, mutta tarkemman selvittelyn mukaan tuo auto on kuitenkin vasta vuoden 1925 mallia. Kerron autoista valmistusvuoden mukaan, sillä hankintavuosista ei juuri ole varmuutta.
Kuva: Auto, Ford, Vihtori Päkki
Vihtori Päkin omistama Ford-merkkinen auto kaupungin, kaiketi Porin, kadulla. Autossa vasemmalta Viljo Salmi, Frans Ketola, Kalle Ehtamo sekä Vihtori Päkki. Kuvausaika 1920-luvun loppupuolella ja kuvan on ottanut Eero Pyysalo. Auto on tarkemmin määritellen Ford Model T (T-Ford) vuosimallia 1925. Tähän määritykseen on päädytty konepellin ja kromatun maskin perusteella. Auto on valmistettu Englannissa ja vain moottori on tullut sinne Amerikasta eli auto on ns. Eurooppa- mallia. Samasta autosta on arkistossa toinenkin kuva, jossa rekisterinumero näyttäisi olevan A-2204. Se on Helsingin rekisteri, jolloin se viittaisi siihen, että auto olisi ostettu Helsingistä ja ehkä vanhana.
Valokuvat-arkistossa on useita kuvia, joissa poseeraavat Frans Ketola, Kalle Ehtamo ja Viljo Salmi, ilmeisiä hyviä kavereita siis. Vihtori Päkki eli Johan Viktor Kustaanpoika Uusi-Päkki s. 1899 tunnettiin siitä, että hän ”pyöritti Iränpuolen apteekkia”. Erilaisia alkoholi- tuotteita voi hankkia hänen kauttaan. Poliisi kylläkin pyrki häiritsemään tätä bisnestä. Alkoholin hankintamatkoja varmaan helpotti, kun oli auto käytössä. Tosin on kirjoittajan spekulointia, että tämä olisi ollut auton hankinnan motiivina.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Auto, Ford, Vihtori Päkki.
Kuva: Anna Huhtinen, Ville Pryhti ja henkilöauto
Henkilöt vasemmalta Anna Huhtinen, auton omistaja Ville Pryhti ja tuntematon mieshenkilö. Auto on Fiat 501 vuosimallia 1923-1925. Anna Adonika Huhtinen oli Yttilän maakauppias Kustaa Huhtisen tytär. Köyliön seurakunnan merkintöjen mukaan hän oli tyttökoululainen, mitä se sitten tarkemmin ottaen tarkoittaakaan. Anna muutti Köyliöstä Turkuun 1928. Anna työskenteli Turussa toimistotehtävissä, ilmeisesti mm. kartanpiirtäjänä. Hän ei avioitunut ja vietti eläkepäivänsä taas Köyliössä. Kuvan ottaja ei ole tiedossa.
Tämä kuva on Köyliön-valokuva-arkistossa nimellä Anna Huhtinen, Kaarlo Pryhti ja henkilöauto
Kuva: Kartanon ensimmäinen auto ”Protos”
Vanhankartanon ensimmäinen auto oli ”Protos”, jonka kuvasi 1926 Axel Lindström. Auto on saksalainen vuosimallia 1923-1925 oleva Protos C1 Tourenwagen. Kartanossa oli kuskina tuohon aikaan Juho Viktor Ytterberg, joka aika varmasti on kuvan henkilö. Olavi Linturi kertoo kirjassaan ”Satakunta vuotta Köyliön Vanhankartanon elämässä” Ytterbergistä ja Kartanon autoilun alkuajoista ”Vapaaherralle nousi korkeanlainen autokuume, jonka parantamiseen hänen medisiiniset kykynsä eivät riittäneet. Ytterberg lähetettiin koko talvikauden kestävään autokouluun Helsingin Neitsytpolulle. Auto hankittiin, paronikin tarttui halukkaasti rattiin, vallankin alamäissä. Niissäkin oli vaikeuksia: teiden leveys ei kaikin ajoin riittänyt ja muukin auton oikuttelu pudotti isäntänsä kuumeen. Kulkuneuvo myytiin pois ja Vihtori pyyhki taas pölyt trilloistaan. Vihtori oli keskimittainen, mutta näytti upealta, komea ajurin lakki päässään”
Muutama sana Kirkkosaareen vievästä lossista. Se oli ns. kapulalossi, jota pystyi yksi henkilö ”kuljettamaan” yli vesistön. Rakenteeseen kuului vaijeri, joka oli päistään kiinni lossin kiinnityslaitureissa. Vajaan metrin pituisessa koivupuisessa vetokapulassa oli kärkiosassa poikittain hahlo eli vetoura, jolla tartuttiin vaijeriin ja vedettiin lossia näin eteenpäin vähitellen kapulan paikkaa siirtäen.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Kartanon ensimmäinen auto ”Protos”
Kuva: Auto, Pontiac, Marttila Voitto
Tuiskulalaisen Voitto Marttilan Pontiac-merkkinen henkilöauto, jossa istumassa vas. Lahja Marttila, Tuntematon, Signe Marttila, Asser Marttila ja Voitto Marttila. Auto on noin vuosimallia 1926-1927 ja Pontiac 6-27. Kuva on otettu oletettavasti 1930-luvulla ja kuvaaja on Eero Pyysalo.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Auto, Pontiac, Marttila Voitto
Kuva: Aili ja Arvo Peltonen
Aili Krekula ja Arvo Peltonen Voitoisista vihittiin 1935 Tuiskulan Kalmeenojan pirtissä. Eemeli Forssell ajelutti nuorta paria komealla Dodge- merkkisellä autollaan. Tarkemmassa selvittelyssä kävi ilmi, että auto onkin vuoden 1927 mallia ja merkiltään Willys Knight 70A. Autosta näkyy hieno matka-arkun suojapeite sekä erikoinen lisävaruste, ovitolpan kukkamaljakko auton sisällä. Näiden tietojen perusteella auto on ostettu välillä 1927-1935. Kuvan on arkistoon luovuttanut Pirjo Kangas, kuvaajana on ollut Anton Santamäki. Eemeli Forsell oli ollut vuosia Amerikassa ja onnistunut saamaan rahaa säästöön. Auton hankinta oli tästä osoituksena. Myöhemmin hän osti myös Tuiskulasta Arvelan tilan, mutta myi sen jo 1934. Eemeliä pidettiin näistä syistä ”varoissaan olevana”. Eemeli kuoli 1939 Köyliön Tuiskulassa eikä itse ehtinyt avioliittoon asti.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Aili ja Arvo Peltonen
Kuva: Pluttanatori
Kuvassa Tuiskulan kylän keskusta eli Pluttanatori. Vihtori Salo astelee Selinin kauppaan, joka silloin toimi talossa, jossa myöhemmin Marttilan Aarne hoiteli Tuiskulan Osuuskassaa ja vielä myöhemmin siinä asusteli Esko Härkälä perheineen. Kauppiaan poika Reino Selin näkyy pysäköineen autonsa tien toiselle puolelle. Selinit tulivat Porista Tuiskulaan kauppiaiksi 1930 ja muuttivat takaisin Poriin 1941. Saamiemme tietojen mukaan kuva on otettu 1938 ja kuvaaja on Anton Santamäki. Maallikko ei kuvan autosta osaa paljon muuta päätellä kuin että siinä on auto. Auton rekisterinumero on T-6693 ja sen perusteella asiantuntijani ovat päätelleet, että auto on kuvattu 1930-luvun lopulla ja parillisena vuotena. Tämä siis täsmää hyvin saamaamme kuvausvuoteen 1938. Lisäksi on huomattava, että auton vanne on erikoinen, josta sen varmasti tunnistaa. Tämä tunnistus on kuitenkin toistaiseksi tekemättä.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Pluttanatori.
Kuva: Irja Suominen
Autokolareita ei tapahdu vain nykyajan autoistuneessa maailmassa, vaan ainakin jo 29.7.1928 Köyliössä tapahtui autokolari. Aku Parkkilan ohjaama Ford- avoauto suistui Tuiskulassa Korkiinkalliinmäen Kokemäen puoleisessa rinteessä tien vasemmalle puolelle. Autossa oli kaksi tyttöä ja Parkkilan kaksi veljeä. Matkustajat lensivät autosta ja 18 vuotias neitonen Irja Suominen kuoli. Satakunnan Kansa kertoi kolarista tiistaina 31.7.1928 ”Kuoleman aiheuttanut auto-onnettomuus Köyliössä. Humalainen autonohjaaja ajaa metsään, matkustajana ollut nuori neitonen saa surmansa”.
Jos ajat, et ota. Jos otat, et aja- säännöt ovat autoilun peruspilareita, sekä omaksi että muiden turvaksi.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Irja Suominen .
Kuva: Linja-auto Turku-Pori
Aikana, jolloin henkilöautoja oli vielä niukasti, kulki linja-autoja sitäkin enemmän. Köyliössäkin ajettiin useita vuoroja päivässä molemmilta puolilta järveä välillä Turku-Pori. Kuvan auto Pori-Peipohja-Turku on vuodelta 1934 ja näkyypä auto olevan aika täynnä. Kuvaajasta ei ole tietoa, mutta kuvan arkistoomme on luovuttanut Raimo Laine. Säkyläläinen Jalmari Niinikoski sai vuonna 1926 liikenneluvan välille Säkylä-Harjavalta-Pori. Pian tämän jälkeen perustettiin Satakunnan Liikenne, joka nopeasti lisäsi vuoroja ja toiminta laajeni vauhdilla.
Tämä kuva on Köyliön valokuva-arkistossa nimellä Linja-auto Turku-Pori.
Lopuksi
Kirjoittajan toiveena on, että mahdollisimman moni tutustuu näyttelyyn A04= Köyliön vanhat autot. Otan mielelläni vastaan kaiken lähettämänne lisätiedon tai mahdolliset korjaukset: 040 5855292 tai kalevi.salmi (at) fimnet.fi
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Kalevin kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!