Elettiin sitä ennenkin

Päivä on pulkassa

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja):

TAKSVÄRKKIKAPULA
Koivupuusta, kaksiosainen.
Saatu museoon v. 1929

Käyttö: Taksvärkkikapulaan eli päiväpulkkaan merkittiin suoritetut taksvärkit. Toinen puoli pulkkaa oli kartanon ”pulkkakamarissa”, jossa riippui alun toistasataa pulkkaa. Toinen annettiin verotyöntekijälle, joka kuljetti sitä taskussaan (tai saappaanvarressaan) taksvärkkiä tehdessään. Kun päivä oli tehty, menivät lähempänä asuvat pulkkakamariin, jossa pehtoori tai fouri vetivät yhdistettyyn pulkkaan piirin.

N.k. reisupäivistä pidettiin kirjaa eri pulkkien avulla. Porin ja Rauman reisusta sai 3 päivää, Turun reisusta 5 päivää, Uudenkaupungin reisusta 4 päivää ja Tampereen reisusta 5 päivää. – Viiva sahattiin pitkällä puukolla, jossa oli hammasloveus. Naisen ja miehen päivästä sai pystysuoran poikkiviivan. Jos oli tehty 10 päivää ilman merkintää, pantiin pulkkaan risti X. Jos ei fouri muistanut, missä töissä oli oltu, oli taksvärkkäri velvollinen luettelemaan eri päivien työmaat. Yleensä ei tällöin riitaa tullut. Hevonen ei merkinnyt mitään, sille ei merkkiä annettu. Kontrahtin mukaan oli mentävä joko yhdellä tai kahdella hevosella aina fourin käskyn mukaan.

Pulkan tarkoitus oli 2-kertainen kirjanpito. Jos taksvärkkäri teki omaan pulkkaansa piirun, tuli hän pulkkakamarissa heti kiinni, kun ei konttorin pulkkapuolikkaassa ollut vastaavaa viivaa.

Ainoastaan pulkan toiselle reunalle tehtiin piirto. Kaksi kertaa vuodessa tehtiin rätinki: Mikon jälkiviikolla ja Maarianpäivän jälkiviikolla. Silloin vietiin taksvärkkipäivien luku kartanon kirjoihin ja pulkan reuna veistettiin sileäksi. Yksi pulkka saattoi kestää käytännössä 10 v., jos otettiin vaan niin ohut lastu, että viivat siitä katosivat.
Täten saa selityksensä vanha sananlasku: ”päivä on pulkassa”. Kartanon alustalaisilla oli kartanon puolesta niin suuri luotto, että heille annettiin jauho- ja ruiskuorma kaupunkiin vietäväksi ja siellä myytäväksi. Kartano luotti siihen tiliin, mikä takaisin tullessa tehtiin.

Merkinnyt muistiin agronomi Jansson Kokemäeltä.
Haastateltavat: seppämestari F.J.Bärling, mv. Frans Mikola ja muita torppareita Köyliön Tuiskulasta.

____________

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Annelin kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa.

1 kommentti

  1. Teemu Laine 16.5.2018 klo 21:37

    Mukava kirjoitus, kiitos siitä, mutta kuvassa oleva pulkka näyttää tosi vähän koivusta tehdyltä.. Pitäisin havupuisena, mieluiten mäntyisenä. Voinpa olla väärässäkin. Hyvää kesää kaikille.

Kirjoita kommentti