Tuiskulan Tuomolan lapset ja Bärlingin mäki

Kalevi Salmi:

Abraham Mattsson Tuomolalla oli 2 tytärtä ja 4 poikaa. Torppa sijaitsi lähellä Kartanon omistamaa Tuiskulan myllyä. Voiko asuinpaikka olla kauniimpi; vesi virtasi joessa vuolaana, kalaa tuli joesta, saunan jälkeen oli mukava pulahtaa vilvoittavaan veteen.

Kirjan Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä kansi. Kirjaa saa ostaa 20 euron hintaan Kyläyhdistykseltä. Ohjeet ostamiseen sivustomme etusivulla alalaidassa.

Olen kirjassa ”Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä” kertonut perheen kaikista lapsista ja heidän jälkipolvistaan. Tekstini ymmärtämistä varmaan auttaa, jos otatte esille tuon kirjan. Tässä käsittelen lasten sijoittumista lähinnä maantieteellisesti ja suhteessa joihinkin tapahtumiin. Olin pitkään vain käyttänyt nimiä Mäkelä, Juhola ja Bärling, kunnes huomasin, että siinähän asuivat muutaman kymmenen metrin etäisyydellä toistaan Tuomolan torpan kaksi veljestä ja heidän sisarensa. Myöhemmin Bärlingille muutti vielä yksi heidän sisarensa, kylläkin vasta vanhoilla päivillään. Tästä oivalluksesta syntyikin tarve kirjoittaa jotain lasten elämästä. Näin alkuun totean vain, ettei kellään heistä ollut suotu oikein kunnon lapsionnea.

Vanhin poika Abraham avioitui 1842, jäi kotitorppaan ja jatkoi isänsä jälkeen seuraavana vuonna Tuomolan torpan viljelyä. Perheeseen syntyi ensin 2 tytärtä ja vielä perään 2 poikaa.

Johan Tuomola avioitui 1850, perusti noin 1855 Juholan, josta on käytetty myös nimiä Jussila ja myöhemmin myös Varpula. Perheeseen ei syntynyt lapsia. Juhola sijaitsee tien toisella puolella Bärlingistä muutama kymmenen metriä Kokemäen suuntaan.

Matts Tuomola avioitui 1851, ja perusti Tuiskulaan Mäkelän torpan muutamaa vuotta myöhemmin kuin veljensä perusti Juholan. Torpasta on vuosien varrella käytetty myös nimiä Tasku ja Puistola. Torppa sijaitsee tien toisella puolella vastapäätä Bärlingin pajaa. Torpan pidon lisäksi Matts toimi Kartanon metsänvartijana ja siksi hänet tunnettiin myös nimellä Mänty-Matti. Perheeseen syntyi 5 lasta.

Sisar Maria Kristina avioitui 1857 Johan Mauritz Bärlingin kanssa. Heille syntyi 2 lasta. Molemmista pojista tuli seppiä. Vanhempi heistä oli ”kaikkien tuntema Sepän Pappa”, F. J. Bärling, torpparimuseon perustaja. Bärlingin mäkitupa on ollut tuolla paikalla jo vuodesta 1785 ja alkuaikoina nimenä oli Heickilä nimettynä asukkaansa, sotilas Henrik Urväderin mukaan. Mäkitupa on ollut sepän asumuksena ja pajana jo ennen kuin Johan Mauritzin isä Johan Bärling vuonna 1836 muutti Kiukaisten Paneliasta tälle mäelle. Nykyään talon nimi on Rautamaa.

Pojista nuorin Isak eleli pitkään poikamiehenä ja viljeli lampuotina Tuiskulan Uusi- Härkälää vuosina 1865-1868. Poikamiespäivät päättyivät 1873, jolloin hänestä tuli Kiukaisten Mäkelänkylän Heikkilän vävy ja isäntä. Perheeseen syntyi 5 lasta, joista 2 kuoli ehtimättä edes 2-vuoden ikään. Kolmas lapsi, Johan, oli vielä 32-vuotiaana vuonna 1910 naimaton enkä ole selvittänyt avioituiko hän myöhemmin. Seuraava poika, Tobias, valmistui maisteriksi ja muutti 27-vuotiaana vuonna 1908 Porvooseen. Perheen nuorimman lapsen, Susannan, tie johti Köyliöön, jossa hän avioitui serkkunsa pojan Johannes Emil Ylenin/Sauramon kanssa. Tämän sukulinjan päästä löytyy muun muassa Sauramon Päivi.

Serafia Karolina jäi naimattomaksi, asui kotonaan Tuomolassa vuoteen 1902, jolloin hänen veljensä Abraham kuoli. Serafia on henkilö, joka ”muutti ryijyineen” noin 1902 sisarensa perheen luo Bärlingille. Tuo ryijy on nimeltään Jaakobin uni.

Mitä kuului Tuomolan lapsille suurina nälkävuosina 1866-1868?

Jo useana vuonna ennen nälkävuosia olivat sadot olleet normaaleja heikompia. Noina vuosina Suomen väestöstä kuoli 8 prosenttia. Kaikki Tuomolan sisarukset olivat vielä elossa eikä kukaan heistä kuollut näinä vaikeina aikoina.
Lasten äiti kuoli nälkävuosien aikoihin ja isä Abraham Mattsson Tuomola oli vielä elossa poikansa taloudessa syytinkivaarina yhdessä tyttärensä Serafia Karolinan kanssa.

Perheen vanhin poika Abraham oli nälkävuosina torpan ruorissa, mutta luopui siitä poikansa hyväksi aika pian sen jälkeen, vuonna 1873.
Nälkävuosien muistomerkkinä Tuiskulassa on Varpulan kiviaita, joka on Johan Juholan rakentama, mutta työssä on ollut myös paljon nälkäisiä, leivän perässä liikkuvia ihmisiä.

Matts Mäkelän lapsista oli 1 jo aiemmin kuollut. Nälkävuosina ja muutamana sen jälkeisenä vuotena kuoli perheestä vielä 3 lasta.
Seppä Bärlingin perheelle, jossa Maria Kristina Tuomola oli emäntänä, ei kuulunut mitään huolestuttavaa noina aikoina. Perheen molemmat pojat olivat alle 10 vuotta, mutta hyvin he kestivät nälkävuodet. Asiaa saattoi auttaa se, että sepän töitä on aina ollut tapana maksaa maatalouden tuotteilla, vaikka niukoillakin.

Nälkävuosina Isak Tuomola, myöhemmin Heikkilä, viljeli lampuotina Tuiskulan Uusi-Härkälää. Ajat olivat haasteelliset, mutta poikamies sai siitä varmasti kohtuullisesti oman leivän ja ehkäpä voi hiukan auttaa sisaruksiensakin talouksia. Jos vain oli siemenviljaa, niin viljelyalaa isolla lampuotitilalla oli runsaasti. Kasvu sai olla silloin heikompaakin.

Entä mitä Tuomolan lapsille kuului siirryttäessä 1900-luvulle?

Abraham Tuomola oli entinen torppari ja kuoli Tuomolassa 1902.

Johan Juhola eleli leskenä Juholassa, vaimo oli kuollut 1890. Johan itse kuoli 1910.

Matts Mäkelä oli leskenä elossa, sillä vaimo oli kuollut 1880. Matts itse kuoli 1907. Hänen sukunsa sammui vuonna 1909, kun viimeinenkin Mäkelän lapsista, naimattomaksi jäänyt poika kuoli Tuiskulan Mäkelässä 54-vuotiaana keuhkotulehdukseen.

Koko Maria Kristina Bärlingin perhe oli elossa. Molemmat perheen pojat olivat jo avioituneet, ”Sepän Pappalla” oli jo toinen vaimo. Kummallakin pojalla oli myös jo lapsi/lapsia.

Isak Tuomola/Heikkilä oli kuollut 1899. Perheen lapsista olen jo aiemmin kertonut joitakin myöhempiä vaiheita.
Serafia Karolina Tuomola asui veljensä Abrahamin kanssa Tuomolassa vuosisadan vaihtuessa. Kun Abraham vuonna 1902 kuoli, oli hänet merkitty sokeaksi. Myös Serafia Karolinan näkökyky oli pienestä pitäen ollut heikko ja kun hän 1919 kuoli Bärlingillä, oli näkökyky entisestään heikentynyt ja hänetkin oli merkitty sokeaksi. Serafian näkövaikeuksien, ja turvana olleen veljen kuoleman, lisäksi oli Serafialla ongelmana se, että Tuomolan torppariksi oli tullut 1896 muualta uusi perhe, jonka perheenpää oli viinaanmenevä. Niinpä Serafia muutti noin 1902 ”turvaan” Bärlingille, sisarensa kotitaloon.

Serafian muuttokuorma on varmasti ollut kevyt ja helposti kuljetettava. Jotakin hyvin arvokasta siitä kuitenkin löytyy, Jaakobin uni- ryijy. Vuoden 2019 Köyliist- kirjan teemana ovat käsityöt ja käsityöläiset ja voimme varmaan varautua lukemaan siitä tarkemmin tämän ryijyn taustoista. Sitä ennen Köyliö-seuran Helsingin seudun ystävätapaamisessa 22.11.2018 on mahdollista nähdä tuo alkuperäinen ryijy Suomen Kansallismuseossa, jossa käydään klo 12-13. Vierailuun kuuluu osana myös käynti Yleisradiossa. Katso aiheesta tarkemmin Köyliö- seuran sivuilta www.koylio-seura.fi kohdasta Ajankohtaista ja toimi nopeasti, sillä tiedän matkan olleen kysytyn.

Ja ennakkotietona: Pidän Köyliö-seuran toivomuksesta 2 päivän sukututkimuskurssin, joka on tarkoitettu vasta-alkajille. Ajankohta on 16- 17.11.2019, kyllä, todellakin vuonna 2019. Ilmoittautumisia en vielä ota vastaan, mutta mahdollisesta kiinnostuksestanne mielelläni kuulen.

On kiva, kun voin sanoa olevani Tuiskulasta. Kylän nykyisiä asukkaita en tunne kovin hyvin, lähdinhän maailmalle jo 1962. Entisistä ja vielä entisemmistä asukkaista tiedän sitäkin enemmän.

Kuva on Köyliön Valokuvat- arkistossa nimellä seppä Bärlingin perhe. Kuvaajasta ei ole tietoa, ajankohta on kesällä 1916. Maria Kristina Tuomola/Bärling oli tällöin jo kuollut ja hänen miehensä seppä Johan Mauritz Bärling on kuvassa vasemmalla. Hänen toinen poikansa ”sepän Pappa” F. J. Bärling on takana keskellä vierellään poikansa Väinö ja Frans. F. J.: n toinen vaimo Loviisa istuu edessä oikealla. Hänen ja F. J.: n poika Arvi on äidistä vasemmalle. Johan Mauritz Bärlingin toinen poika Isak Viktor on isästä oikealle koira sylissään, seuraavina ovat Isakin vaimo Wilhelmina ja tytär Tekla. Kuvan ottoaikaan myös Maria Kristinan sisar Serafia Karolina Tuomola asui Bärlingillä, mutta eipä ole ”ehtinyt” kuvaan.

____________

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Kalevin kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!