Kärhöjen lumoukseensa kietoma piha

Sanna Kinnunen: 

Sirkka ja Veikko Salon talo on rakennettu vuonna 1965 Kolisojan viereen paikalle, jonka on tiettävästi 1400-luvulla omistanut piispa Maunu Tavast. Sirkan ja Veikon kihlausaikana ojassa oli paljon vettä ja silloin Veikko sanoi Sirkalle, että ”tuossa on sitten järvi, kun meidän talo on siihen rakennettu.” Talo rakennettiin, mutta kului melkein viisikymmentä vuotta, ennen kuin järvi tuli. Tänään pihaa hallitsee ojasta kaivettu lampi, jota Veikko edelleen kutsuu järveksi. Lammen yli pääsee kahta siltaa pitkin kulkemaan rannalta toiselle.

Piha oli aluksi ”tavallinen”

Lammen molemmin puolin on istutuksia, mutta ei niitä aina ole ollut näin paljon. Ensimmäinen pihasuunnitelma toteutettiin ja sen aikaisia kasveja on vieläkin jäljellä, mm. komeasti, keltaisin kukin ennen lehtimistä, keväisin kukkiva onnenpensas. Piha oli toissijainen, kun yrittäjillä työtä oli runsaasti.

Kärhövillitys vei mennessään

Vanha, tiensä päähän tullut, kotikuusi kaadettiin ja koiratarha jäi tyhjäksi. Alkoi ilmestyä lisää istutuksia pihaan. Noin kymmenen vuotta sitten Sirkkaan iski kärhövillitys, joka aiheutti lisää liikettä pihassa. Silloin rakennettiin pitkä istutusalue lammasaitauksen reunaan. Siihen on vuosittain täydennetty uusia kärhölajikkeita ja istutettu myös perennoja ja havuja. Sirkka istuttaa kärhöt noudattaen Sofianlehdon Börje Frin antamaa ohjetta. ”Ohutjuuriset kärhöt istutetaan pintaan ja paksujuuriset syvään. ” Kasveja ei suojata talveksi, mutta kaikki leikataan vuosittain. Jostain syystä erityisesti isokukkaiset loistokärhöt ovat viihtyneet pienikukkaisia lajikkeita paremmin. Sirkka pitääkin enemmän isokukkaisista ja tiukukukkaisista lajikkeista, joten luonnonvalinta on osunut nappiin.

Ulkomaanmatkoilta jää toteutettavia ideoita matkaan

Viron matkalla nähdyt pienistä kivistä verkon sisälle rakennetut tolpat saivat Sirkankin haaveilemaan sellaisista omaan pihaan. Veikko ei heti innostunut, mutta sittemmin ehdotti Sirkalle ”retkeä” kotinurkkiin eräänä pyhäaamuna.  Maasta, lähes hautautuneena, löytyi graniittisia kivitolppia, joita oli jäänyt yli Tuiskulan vanhan sillan työmaasta, jonka urakoi Veikon isoisä. Niistä tehtiin aidantolpat uuteen kärhömaahan.

Avantilla tehdään raskaimmat työt

Veikko oli ”saanut luvan” hankkia Avantin, jonka avulla isotkin kivet liikkuivat. Pihassa onkin käytetty runsaasti luonnonkiveä. Sirkan ehdotuksesta hankitulla ja jokaisen miehen unelmalla, Avantilla, on tehty pihassa monenmoista. Lammen kaivamiseen se kuitenkin oli liian pieni väline ja hommaan pestattiin isompi kaivuri. Lampi kaivettiin vuonna 2011 ja sen jälkeen pihan istutustenkin kastelu on ollut helpompaa. Lämpimämpi luonnonvesi soveltuu kasteluun paremmin kuin jääkylmä kaivovesi.

Kärhöt etsivät parasta paikkaa vielä

Kärhöt kääntävät kukkansa ilta-aurinkoon, joten nykyinen paikka ei tuo niiden parhaita puolia esiin pihan suuntaan. Sirkka miettiikin kärhöille uutta paikkaa ja onkin jo istuttanut uusimmat hankintansa keskellä pihaa sijaitsevaan alueeseen, jossa nämä kärhöt ovat ”ihanat” ja edukseen.

Eläköityminen on herättänyt uinuneen puutarhurin

Nyt eläkkeellä ollessaan pihatyöt ovat mielessä ahkerasti. Perennojen lisääminen siemenistä on tullut uudeksi harrastukseksi eläköitymisen myötä. Sirkka kylvää omasta pihasta tai lahjaksi saadut siemenet marraskuussa laatikoihin kasvihuoneeseen. Näin siemenet saavat kylmäkäsittelyn ja itävät seuraavana keväänä. Näin hän on kasvattanut ainakin punalatvaa, keltakatkeroa, punahattua valkoisena ja punaisena ja sinikatanaa.

Puiden erikoismuotoja on pihassa useita

Myös riippakasvuisia puita on istutettu pihaan noin 5-6 vuotta sitten. Niitä on mm. riippajalava ja riippahernepuu, jotka olivat ensimmäiset riippapuut pihassa. Sittemmin on kerääntynyt muitakin erikoisen kasvutavan omaavia puita.

Läheiset tietävät mitkä lahjat ovat mieleisiä

Paljon kasveja on tullut myös läheisiltä lahjaksi mm. äitienpäivänä. Sellaisia lahjoja ovat esimerkiksi punakukkainen pallohortensia, joka on lahja nuoremmalta tyttäreltä Susannalta ja kokonainen alppiruusuryhmä, joka on lahja Veikolta. Vuosi sitten äitienpäivälahjaksi Susannan perheeltä tuli ruukku täynnä multaa hoito-ohjeineen. Usean viikon kuluttua paljastui, että ruukussa kasvoi näyttäviä tummakukkaisia kalloja, jotka Sirkka on talvettanut kuiviltaan paperikassissa. Tänä keväänä vanhempi tytär Elina lähetti taas pahvilaatikollisen sipuleita ja mukuloita Saksasta. Häneltä on tullut myös joitakin alppiruusuja.

Sinisade

Erikoisuuksista Sirkalla kasvaa sinisade ruukussa ja kukkii vuosittain runsaasti sinisin kukin. Kasvi vaatii talvehtiakseen suojaisan tilan ja aikaisemmin sitä kuljetettiin perunavarastolle talveksi. Pari viimeistä vuotta se on ollut talon sisääntulon suojaamien lasiovien takana olevassa tilassa huolellisesti pakkaspeitteeseen käärittynä ja talvehtinut hyvin. Keväällä sinisade kukkii pitkin riippuvin kukinnoin ja elokuussa se on jo pihalla oman onnensa nojassa tuleentumassa. Vuosittain se leikataan lähes kaljuksi ja kukinta on taas taattu.

Seuraavassa kuvia Sirkan pihasta.

 

---

Haluatko lukea muita Sannan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta. Jaa teksti hänelle somessa!