VPK on elintärkeä – Tuiskulassa jo 90-vuotta

Sanna Kinnunen:

Köyliön Tuiskulan Vapaaehtoisen palokunnan perustamiskokous pidettiin heinäkuun 21. päivä 1929. Viime vuonna Tuiskulan VPK siis vietti jo 90-vuotisjuhlaansa Tuiskulan seuratalolla. Alkusysäys palokunnan perustamiseen myös Tuiskulaan oli talvella -29 riehunut iso tulipalo, jossa Kylä-Marttilan navetta karjoineen paloi.

Perustavan kokouksen pöytäkirjan allekirjoittajina olivat: Anton Santamäki, Erland Uusitorppa, Evert Marttila, Lauri Saha, Vihtori Setälä ja Eino Lepistö. Vasta perustettuun palokuntaan ilmoittautui heti useita kymmeniä vapaaehtoisia, mutta palokunnan ensimmäinen päällikkö otti tehtävänsä vastaan vasta vuonna 1935, jolloin palokuntalaiskurssin käynyt Severi Mikola tuli tehtävää hoitamaan.

Tämän jälkeen toiminta lähtikin ripeästi käyntiin. Vuonna 1936 Kiukaisten ym. kuntien palovakuutusyhdistys lahjoitti palokunnan käyttöön Esa 3- moottoriruiskun.

Kalustoa säilytettiin aluksi vaatimattomissa tiloissa

Palokunta toimi aluksi Tuiskulan kansakoulun tiloissa. Moottoriruiskua säilytettiin veistoluokassa ja suunnitteilla oli letkunkuivaustornin rakentaminen koulun ulkorakennukseen.

Vuonna 1937 oli jo suunnitelmat valmiina paloasemarakennuksen rakentamista varten. Kustannusarvio oli 40000 markkaa, mutta rakentamista lykättiin, kun riittäviä varoja ei saatu kasaan.

Rakennusvalmistelut jatkuivat viivästyksestä huolimatta ja vanha pruuttakoppi, jossa kalustoa säilytettiin, siirrettiin Valtasen tontille Pitkällerannalle. Tänä päivänä tuo kyseinen pruuttakoppi on osa Tuiskulan torpparimuseon rakennuskantaa ja sijaitsee nyt museon tontilla.

Vihdoin vuonna 1939 Paloaseman tontti ostettiin Onni ja Elis Marttilalta 960 markan hintaan ja paloasema valmistui vuonna 1940.

Tuiskulan VPK sai ensimmäisen autonsa

Tuiskulan VPK:n ensimmäinen auto, Fordson- merkkinen kuorma-auto ostettiin tiilitehtailija Voitto Marttilalta kuuden tuhannen markan hintaan ja se muutettiin sopivaksi kaluston ja miehistön kuljettamiseen. Myös miehistön varusteiksi hankittiin käytännöllinen palokuntalaispuku, johon kuului haalari, kypärä ja nahkavyö.

Puhelimella hälyttäminen oli tehokkaampaa

Kylään perustettu puhelinlaitos teki palokunnan hälyttämisen entistä tehokkaammaksi. Keskuksesta lähetettiin hälytysmerkki 12 eri paikkaan.”Puhelinhälytys ei tietenkään tee torvihälytystä tarpeettomaksi sillä eihän kaikissa paikoissa ole puhelinta. Palotorvi sen sijaan vie tiedon vainioillekin ja läheisiin metsiin asti”.

Sota-aikana miehistä oli pulaa

Sota-aikana palokunta piti kokouksia säännöllisesti, vaikka miehistä oli pulaa. Sodan jälkeen vuonna 1945 päälliköksi valittiin Väinö Tupala. Hän toimi päällikkönä yhtäjaksoisesti aina vuoteen -76 asti.

Uuden auton hankinta tuli ajankohtaiseksi vuonna 1959

Vuonna 1958 vanha Fordson ei enää läpäissyt katsastusta ja uuden auton hankinta tuli ajankohtaiseksi. Köyliön kunnan miljoonan markan avustus mahdollisti autokaupat ja kesällä 1959 tuli Tuiskulaan uusi Austin Bulldog 3505. Sen hankintahinta oli kolme miljoonaa markkaa. Austinin ensimmäinen hälytys oli vankilan suurpaloon Kakkuriin.

50- luvulla Tuiskulan VPK:n toiminta oli vilkasta

Palokunnan harjoituksia pidettiin lähinnä kesäaikaan. Paloasema peruskorjattiin ensimmäisen kerran ja siitä tehtiin niin lämmin, että auton säiliössä pystyi pitämään vettä myös talviaikaan. Asema oli puulämmitteinen ja lämmittäjänä toimi Olga Marttila usean vuoden ajan.

Kesällä -58 kolme nuortamiestä lähti palokuntaleirille Rymättylään. Matka tehtiin omalla kustannuksella polkupyörillä. Illalla pojat lähtivät polkemaan kohti Rymättylää, yöpyivät Hinnerjoella teltassa ja seuraavana päivänä pääsivät perille. Takaisin kotiin poljettiin kuulemma ilman pysähdyksiä.

Vielä 60- luvun alussa Tuiskulan VPK:n toiminta oli innostunutta

60-luvun alussa hankittiin palokunnalle uutta kalustoa, harjoiteltiin ja osallistuttiin palolautakunnan järjestämiin tieto- ja kalustokilpailuihin. Kiertopalkinnot tulivat useana vuonna Tuiskulaan.

Vuosikymmenen lopussa toiminta alkoi syystä tai toisesta hiipumaan. Kilpailut jäivät väliin ja poikaosaston toiminta loppui. Hälytyksiä oli vähän, vain muutama vuodessa.

Vuonna 1977 palokunnan päällikkö vaihtui

Väinö Tupalan tilalle valittiin palokunnan päälliköksi Kasper Marttila ja Tupala kutsuttiin palokunnan kunniapäälliköksi.

Toiminta miehistön osalta lisääntyi, pidettiin harjoituksia ja osallistuttiin kunnan kalustokilpailuihin. Uuden sammutusauton hankinta eteni ja toukokuussa -78 otettiin käyttöön International Loadstar 1600.

Tuiskulan VPK:n toiminta vakiintui joka viikkoiseksi 80-luvun alussa

80- luvun alussa alkoi ympärivuotiset, jokaviikkoiset harjoitukset ja vuonna -84 valittiin palokunnan päälliköksi Raimo Mattila. Samana vuonna hankittiin palokunnalle ensimmäinen miehistönkuljetusauto käytettynä Köyliön VPK:lta. Paloasema oli ahdas kahdelle autolle ja haalareita jouduttiin pitämään sammutusautossa.

Vuosikymmenen lopussa paloasema saneerattiin ja tämän korjauksen jälkeen asemalle saatiin naulakko miehistön haalareille ja suihku- ja wc tilat.

Vuosi 1991 oli Tuiskulan VPK:n jatkuvuuden kannalta tärkeä vuosi

Nuoriso-osasto herätettiin henkiin 25:n vuoden hiljaiselon jälkeen. Kylässä oli taas runsaasti lapsia ja nuoria saatiinkin paljon liittymään palokuntaan. Nykyisestä hälytysosastosta nuoremmat on kaikki tulleet mukaan nuoriso-osaston kautta.

Vuonna -94 uusittiin miehistöauto

Autotoimikunnalle annettiin kokouksessa evästykseksi ”ettei semmosta takamoottori Volkkaria sit osteta”. Sellainen kuitenkin Tampereelta löytyi ja hinta/laatusuhde oli palokunnalle sopiva.

Aseman korkeus oli esteenä uuden sammutusauton saannissa ja kunnan sisäisenä siirtona talliin ajettiin vielä toinen Natikka Köyliön VPK:lta vuonna 1997.

Aseman laajennusta aloitettiin suunnittelemaan vuonna 2003

Koska paloasema oli pieni ja matala ja seuraava sammutusauto ei tulisi mahtumaan talliin sisälle, aloitettiin vuonna 2003 suunnittelemaan aseman laajennusta. Tehtiin tonttikauppaa ja anomus palonsuojelurahastoon. Anomus hylättiin. Piirustukset aseman laajennuksesta olivat jo olemassa ja syksyllä 2005 aloitettiin tontin raivaus ja pohjatyöt. Palosuojelurahasto hyväksyi kuitenkin uuden hakemuksen ja rakentaminen pääsi alkamaan keväällä 2006. Kyläläiset lahjoittivat aseman rakentamiseen puutavaraa, muita rakennustarpeita ja esimerkiksi kaivurityötä. Avajaisia laajennetulla paloasemalla vietettiin 112 päivänä helmikuussa 2007.

Aseman talliin mahtuu nyt isotkin autot

Miehistöauto vaihtui uuden aseman aikana vielä kerran käytettyyn, Tampereen pelastuslaitoksen käytössä olleeseen Volkkariin. Viimein vuonna 2013 ostettiin ensimmäinen uusi miehistöauto, joka on Tuiskulan VPK:lla käytössä edelleen.

Sammutusautot ovat Satakunnan Pelastuslaitoksen aikana vaihtuneet kolmesti, viimeksi kuluvan vuoden 2019 tammikuussa. Toimitiloista auton vaihtuminen ei enää ole kiinni, talliin mahtuu isotkin autot.

Oma harjoitusalue on perustettu Hohkan yhteisalueelle

Viime vuosien merkittävimmät hankkeet ovat olleet oman harjoitusalueen saaminen Hohkan yhteisalueelle sekä naisosaston perustaminen huhtikuussa 2016.

VPK ohjaa liikennettä kylän tapahtumissa

Tuiskulan Kesäteatterin järjestämissä tapahtumissa on aina asiantuntevat ja kokeneet liikenteenohjaajat, kun Tuiskulan VPK hoitaa rutinoituneesti homman.

Tutustu Tuiskulan VPK:n omiin nettisivuihin.

---

Haluatko lukea muita Sannan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta. Jaa teksti hänelle somessa!