Köyliönjoki

Veikko Salo:

Kesän -19 kesäteatteriesitys palautti mieleen lapsuuden ajan sodan jälkeisessä Tuiskulassa. Kodin ikkunan alla virtaava joki vaikutti jokapäiväiseen elämään mitä moninaisimmilla tavoilla. Sauna rannassa oli monipalvelukeskus, suuri pata saunan porstuussa oli käytössä lähes päivittäin. Kuumaa vettä tarvittiin joka paikassa sikaruuasta alkaen. Saunapäivinä saunassa, pyykkipäivinä padassa kiehui pyykki, joka paljujen ja pyykkilautojen jälkeen päätyi huuhdottavaksi jokeen, oli sitten kesä tai talvi. Erikoistehtävään pata joutui kun sika oli jostain syystä kuollut. Elettiin vielä Kansanhuollon aikaa ja sika piti virallisesti todeta kuolleeksi eikä esim. teurastettu mustaan pörssiin myytäväksi. Tähän tapahtumaan liittyi äitini ojalalainen sisuuntuminen, kun hän kiireen ja harmin keskellä meni Kansahuoltoon ilmoittamaan tapahtuneen ja isä oli vielä rintamalla. Kansahuollon johtaja sanoi, että näinä aikoina noita sikoja pakkaa kuolemaan tarkoittaen mustaa pörssiä. Äiti suuttui ja ilmoitti, että hän pistää Nurmisen Eemelin tuomaan sen raadon tänne ja lähti. Santamäen Anttoni tuntien äidin huusi perään, että älä Jumalan tähden sitä raatoo vaan tänne lähet. Sikavainaa sitten päätyi saunan pataan ja siitä keitettiin saippuaa. Saatiin edes vähän hyötykäyttöön.

Se joki siinä saunarannassa oli koko kylän käytössä. Pyykit käytiin huuhtomassa monesta talosta ja kesällä ranta täyttyi matonpesijöistä. Meille pikkupojille joki oli ainaisen inspiraation lähde, tapahtui siellä sitten mitä tahansa. Vaikuttava tapahtuma yhtenä keväänä oli, kun Rauma-Raahe uitti kartanon metsistä hakattua puuta jokea pitkin maailman markkinoille. Heti kun kynnelle kykenimme, kalastus oli meidän poikien pääharrastus. Joki suurena vesistönä antoi meille rajattomat mahdollisuudet toteuttaa seikkailunhalujamme. Kalastus oli ensin pääasia, mutta sitten aukesi uusi toimintakenttä, nimittäin ravustus. Ravustus opetti monella tavalla, ensin piti oppia itse ravustamaan. Piti hankkia kalusto eli lipot, krapuhaarukka ja sumppukin piti rakentaa. Kaupalliset taidot oppi vähitellen, kun huomasi, ettei hinta ollutkaan aina sama. Kesällä -52 olimme jokilaivastoomme rakentaneet uuden aluksen. Se oli laudasta rakennettu tasaperäinen tasakeulainen eli suora laatikko, joka oli Naolin-piellä tiivistetty. Tällä aluksella seilasin avoimen klasin kohdalla joella juuri, kun radiosta kuulin Sylvi Saimon voittaneen olympiakultaa melonnassa. Tämän kesän näytelmä sitoi tämänkin muiston kesäteatteriin ja rooliin siellä.

Lapsuudenmaisemat 50-luvulta, karjasilta Köyliönjoen yli Tuiskulassa. Kuva: Köyliön Kuva-arkisto.

Vesi oli tuohon aikaan kirkasta kuin lähdevettä, kesälläkin. Kartanon mylly jauhoi kesät talvet ja vettä riitti. Kuin huomaamatta vuosien varrella erilaiset ympäristöön vaikuttavat toimet alkoivat tuntua tuolla rakkaalla joellakin. Hätäaputöinä alkaneet metsä- ja kuivatusojitukset voimistuivat koneellistumisen myötä. Kotijoki oli se indikaattori, joka kertoi karua kieltä siitä, mihin elintason nousuun pyrkivillä hakkuilla vaikutettiin. Luonto maksaa kalliisti hintaa ihmisen toiminnasta. Tuo hinta tulee kuitenkin maksettavaksi toista kautta, kun vesiekosysteemiä on vaurioitettu pahasti.

Köyliönjoki tarvitsee tänään apua

Ympäristöherääminen on kuitenkin alkanut ja ikuisena optimistina uskon käännöksen mahdollisuuteen. Miten ja kuinka pian saadaan viranomaistahot ymmärtämään muutoksen tärkeys? Ensimmäinen lähivaikuttamisen paikka on kunta. Vaaleissa valitsemme kunnanvaltuuston, valtuusto valitsee kunnanhallituksen, joka valitsee sen viranhaltijajoukon, jolle on annettu valmisteluvastuu kuntalaisiin vaikuttaviin asioihin. Tuo virastokupla on pahasti etääntynyt arkielämästä, missä kuntalaiset elävät.

Köyliönjoki alkulähteineen on joutunut eri viranomaistoimin jo nyt surkeaan tilaan, johon käänne tulisi saada mahdollisimman pian. Kuninkaanmännyn vedenottamon hanke tulee saada loppumaan ensisijassa. Hankkeen seuraava vaihe olisi sitten jo ”maailman lopun touhua”, jossa Kokemäenjoen vettä johdetaan Ilmiinnummeen tekopohjavedeksi. Esisuunnitelmat ovat jo valmiina.
Nuori Greta Thunberg on sanonut, ettei aikaa ole niin paljon, että ehtisimme kasvaa aikuisiksi. Töihin pitää ryhtyä heti Säkylässäkin. Pohjavesialueiden ennallistaminen tulisi aloittaa porras ja hanke kerrallaan korjaamaan vuosien saatossa tehtyjä virheitä. Köyliönjärven pohjalähteet saattaisivat vielä osittain elpyä. Köyliön järvi on ehkä historiallisesti Suomen tunnetuin järvi. Tuolta järveltä voisi alkaa taas uusi historiallinen vaihe nyt ympäristöasioiden merkeissä. Lippulaivaa tarvitaan. Käänne parempaan turvaisi osaltaan elintarviketeollisuuden laadukkaan raaka-ainetuotannon. Terve luonto on kaikkien etu. Joki kertoo heti missä mennään.

Köyliönjoki keväisessä asussaan vuonna 2001. Kuva: Samuli Vahteristo.

Köyliönjoki syyskesäisessä asussaan. Kuva on otettu 27.8.2019. Kuva: Marketta Härkälä.

Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Veikon kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa kirjoitus hänelle somessa!