Siirry sisältöön
Kalasääski ja jalokiurunkannus

Kylän yhteinen verkosto – jätevesiosuuskunta lisää alueen elinvoimaa

Henna Ryömä:

Mietin hetken tämän kirjoituksen aloittamista ja sitä, että olen aika monen tiedotteen, blogijutun ja yleisötilaisuuden aloittanut sanoin: Viime vuosina haja-asutusalueen kiinteistönomistajia ovat puhuttaneet jätevesiasiat. Kuluneena vuotena en ole kirjoittanut yhtään juttua jätevesistä.

Mutta aloitetaan tämä nyt tutulla tavalla…

Viime vuosina haja-asutusalueen kiinteistönomistajia puhuttivat muun muassa jätevesiasiat. Lainsäädännön muotoutuminen nykyiselleen koki monta muutosta ja vielä “viime metreillä” sitä muutettiin niin, että iso osa haja-asutusalueella sijaitsevista kiinteistöistä jäi lainsäädännön määräajan (31.10.2019) ulkopuolelle. Mielestäni lainsäädännössä mentiin tässä yhteydessä kyllä hyvään suuntaan, kun määräaikaan sidottu jätevesijärjestelmän kunnostus kohdennettiin ensisijaisesti ranta- ja pohjavesialueille. Niille alueille, joiden jätevesillä on vesistökuormituksen kannalta enemmän merkitystä.

Miten kylään saataisiin viemäröinti?

Olen työskennellyt enemmän ja vähemmän jätevesineuvonnan kanssa lainsäädännön voimaantulovuodesta 2004. Aika pian sen jälkeen, kun aloitin työni Pyhäjärvi-instituutissa, keskusteltiin Tuiskulan Seuratalolla ensimmäisen kerran siitä, miten kylään saataisiin viemäröinti. Olisikohan vuosi ollut 2009 tai 2010… Kunnan toteuttamana hanke olisi tullut liian kalliiksi ja kunta ei ollut valmis sitä rakentamaan. Tuolloin vaihtoehdoiksi jäivät jätevesiosuuskunnan perustaminen tai kiinteistökohtaiset järjestelmät. Suurempaa intoa jätevesiosuuskunnan perustamiselle ei ollut ja pitkään elettiinkin sillä ajatuksella, että kiinteistöt hoitavat itse omat järjestelmänsä kuntoon.

Vesistönläheisyyttä kylistä löytyy

Tuiskulan ja Voitoisten läpi virtaavan Köyliönjoen varteen on historian saatossa sijoittunut iso osa kylän kiinteistöistä. Kun lainsäädännön takaraja näytti lähestyvän, heräsi uudelleen ajatus viemäröinnistä. Köyliön kunta näytti vihreää valoa sille, että se rakentaisi runkoviemärin kylälle ja siihen pumppaamon. Tämä tarkoitti sitä, että meidän kyläläisten tulisi rakentaa “vain” oma verkostomme. Tuiskulan kylän yhteishenki on tullut aiemmissakin blogi-teksteissä esille ja nyt yhteiseksi asiaksi nousi viemäröinti. Samalla heräteltiin ajatusta valokuituverkoston toteuttamisesta. Kun kunnan ison panostuksen lisäksi näytti vielä siltä, että saisimme ELY-keskukselta hankkeelleen avustusta, ryhdyttiin toimeen.

Kylän yhteinen verkosto

Viemäriverkoston rakentamiselle haasteita toivat muun muassa vaillinaiset vesijohtokartat. Kuva: Henna Ryömä.

Osuuskunnan perustaminen vaati paljon selvitystyötä

Perustettiin työryhmä, joka selvitti vaihtoehtoja, pumppuja, hintoja, suunnittelua, kiinnostusta, halukkuutta ja sitoutumista. Järjestettiin kyläiltoja, tehtiin kyselyitä ja karttaharjoituksia. Varsinkin Harri (Kimppa), joka myöhemmin valittiin perustetun jätevesiosuuskunnan puheenjohtajaksi, teki suuren työn excelin äärellä, puhelimessa ja tavaten ihmisiä. Kun liittyjien määrä ja hinta alkoi näyttää mahdolliselta, päätettiin perustaa Tuiskulan-Voitoisten jätevesiosuuskunta. Jätevesiosuuskunta perustettiin vuonna 2014 ja kiinteistökohtainen suunnittelu pääsi käyntiin. Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että osuuskunnan verkosto kattaisi Tuiskulan kylän lisäksi myös Voitoisten. Kävi kuitenkin niin, että halukkaita liittyjiä ei ollut riittävästi ja pitkät “tyhjät” linjat olisivat nostaneet kiinteistökohtaisen hinnan liian kalliiksi. Jätevesiosuuskunnan verkostoalueelle jäi kuitenkin noin 50 kiinteistöä. Runkolinjojen ja pumppaamojen koko mitoitettiin niin suuriksi, että ne tulevaisuudessa riittäisivät myös Voitoisten alueen kiinteistöille, jos kiinnostus heräisi uudelleen.

Osuuskunnan olemassaoloaikana lainsäädännön viimeisin muutos tuli voimaan ja lainsäädäntö lieveni siten, että yli 100 metriä vesistöstä sijaitsevien kiinteistöjen ei tarvitse tehdä kunnostusta, kuin vasta peruskorjauksen yhteydessä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, kuinka kylässä viemäröinnin järjestäminen ja kylän elinvoimaisuutta lisäävä infra nähtiin niin tärkeänä, että todella vähän alun perin halukkuutensa osoittaneista kiinteistöistä jäi uudistuksen vuoksi pois. Ja tarkoituksenani ei missään nimessä ole nyt tässä yhteydessä syyllistää kiinteistöjä, jotka jäivät pois. Kyseessä oli iso rahallinen kiinteistökohtainen panostus ja kaikki ymmärsimme tilanteen.

Mekin liityimme Tuiskulan-Voitoisten jätevesiosuuskuntaan

Kylän yhteinen verkosto

Kiinteistökohtaisen pumppaamon asentaminen oli päivän homma. Sitten oltiin jo kiinni verkostossa. Kuva: Henna Ryömä.

Meidän kiinteistömme sijaitsi melkein “kauimmassa nurkassa” ja pumppaamo kaivettiin ja otettiin käyttöön loppukesällä 2017. Vanha järjestelmämme oli yksi sakokaivo, joten ihan kunnossa se ei alun perinkään ollut. Koska aloimme tehdä laajennusta taloomme, tuli järjestelmän uusiminen ajankohtaiseksi lainsäädännönkin näkökulmasta.

Nyt käyttöä on takana kolme vuotta ja hyvin on pumppaamon kanssa elo sujunut. Ilmeisesti joitain rakennusaikaisia virheitä on rakentamisen jälkeen koko verkostossa jouduttu korjaamaan ja rakentamisen aikana koettiin muutamia haastavia hetkiä mm. yllättävistä paikoista löytyneiden vesijohtoputkien osalta. Mutta nyt – muutaman vuoden käytön jälkeen verkosto toimii. Ei enää sakokaivontyhjennyksiä, lieteauton jälkiä marraskuisella nurmikolla, sadevesiä likakaivossa ja ei enää tukkoon menneitä purkuputkia! Jätevesiosuuskunta oli oikea kylän yhteistyön työnäyte. Vaikka täällä isoja juttuja tehdään muutenkin ja yhteishenki on korkealla, niin nyt kyseessä oli myös yksityishenkilöiden taloudellinen panos ja mielestäni onnistuimme hienosti. Yhdessä. Tsemppiä osuuskunnan toimintaan myös jatkossa.

Tutustu Tuiskulan-Voitoisten jätevesiosuuskunnan kotisivuun.  Jos haluat liittyä osuuskuntaan sivulta löytyy hakemuslomake sitä varten.


Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Hennan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!

4 kommenttia

  1. Niina H 25.1.2021 klo 15:34

    Mahtavaa aloitteellisuutta tuo osuuskunnan perustaminen. Meilläkin jätevesihuolto on ollut asialistalla jo pidempään. Mökkikunnalla jätevesijärjestelmä pelaa oikein hyvin.

    • Henna Ryömä 27.1.2021 klo 09:07

      Kiitos ja tsemppiä jätevesienkäsittelyyn. Ilman meidän kylän aktiivien taustatöitä ja innostusta, ei oltaisi tässä pisteessä.

  2. Tuula 1.2.2021 klo 17:19

    Meilläkin pitäisi uusia jätevesijärjestelmät mökillä täällä Mikkelissä. Tuo onkin vähän isompi projekti kun kyseessä on koko kylän viemäröintiasiat. Tsemppiä osuuskunnan perustamiseen!

    • Sanna 1.2.2021 klo 18:22

      Kiitos!

Kirjoita kommentti





Vieritä ylös