Sianojan mänty: Anttoni

Sanna Kinnunen:

Kaunis mänty Tuiskulassa on saanut nimekseen Anttoni. Kuva: Sanna Kinnunen

Tuiskulassa, Linjatien varrella oikealla kylään tullessa, ennen Sianojan taloa, kasvaa komea vanha mänty. Sen vieressä on ollut aikoinaan Sianojan talon suuli, joka on nyttemmin purettu. Tuossa suulissa tanssittiin suulitansseja ennen vuotta 1939, jolloin tanssit loppuivat. Tansseja järjesti Tarkastusyhdistys, joka keräsi buffetilla rahaa toimintansa rahoittamiseen. Mänty kasvaa pellolta kerättyjen kivien seassa ja on oletettavasti lähtenyt itsekseen siemenestä kasvamaan paikassaan. Puu on kasvanut avonaisella paikalla ja on siksi männyksi matala ja leveäoksainen. Paula Härkälä kirjoittaa Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä-kirjassa: ”Suulin paikalla kasvaa nyt komea mänty. Olen kuullut, että tällaisille maisemapuille on jossakin annettu edesmenneitten henkilöiden nimiä. Tämän männyn nimi voisi olla Anttoni. Se ei ole korkea honka, vaan leveä ja vahvaoksainen. Sellainen oli Anttonikin, ei mikään hongankolistaja, mutta vanttera mies.”

Kirjoituksessaan Paula tarkoittaa Anttonilla Anton Sianojaa (s.1902), joka oli Sianojan talon isäntä oletettavasti vuodesta 1923 vuoteen 1964. Anton oli valveutunut ja uudistusmielinen mies, joka oli monessa mukana. Hän oli myös innokas puutarhaharrastaja ja istutti mailleen jalopuita. Hän, jos kukaan, ansaitsee nimikkopuun kylässämme.

Mänty on valaistuna entistä komeampi näky

Anttoni männyn oksistoa alhaalta ylöspäin kuvattuna. Kuva: Sanna Kinnunen.

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017 toteutettiin idea männyn valaisusta. Susanna Salo-Kimppa ja Veikko Salo hoitivat ansiokkaasti käytännön toimet, jotta saimme valot päälle itsenäisyyspäiväksi. Suomen juhlan kunniaksi valaistiin Suomessa ja maailmalla nähtävyyksiä ja luontokohteita, meillä komea mänty; Anttoni. Tuiskulan Kesäteatteri maksaa valaisun kustannukset ja niitä pidetään päällä hämärän aikaan syys- ja talvikaudella.

Männyn valaisu on Tuiskulan Kesäteatterin lahja kyläläisille ja ohikulkijoille. Ei ole kauaa aikaa, kun ihmettelin eräänä iltana kotiin tullessa männyn kohdalle pysähtynyttä autoa. Lähemmäs tullessani huomasin naishenkilön männyn alla valokeilassa katselemassa puun latvukseen. Ajattelin, että tuonne sisälle pitäisi itsekin mennä fiilistelemään tunnelmaa. Niin kauniisti valo pyyhkii kilpikaarnaista runkoa ja komeaa latvusta.

Tietoa männyistä

Mänty on yksi pitkäikäisimmistä puista Suomen luonnossa. Normaalisti männyt elävät 200-300 vuotta, mutta yli 600-vuotiaitakin yksilöitä tiedetään. Suomen vanhin mänty on tiettävästi noin 780-vuotias. Anttonin tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta metsäalan ammattilaisen kanssa keskustelin sen iästä. Hänen arvionsa on, että puu on selvästi alle 150-vuotias. Tätä ajatusta tukee myös vanhimpien kyläläisten kertomukset, osa muistaa puun huomattavasti pienempänä.

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on ikivihreä puu ja sen neulaset pysyvät puussa yleensä 3-5 vuotta. Vanhimmat neulaset varisevat puusta syksyisin. Mänty kasvaa 15-30 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla ja yksittäispuuna valoisalla paikalla. se jää usein huomattavasti matalammaksi. Sellainen Anttonikin on. Sen korkeus on lähes tarkalleen 10 metriä. Mänty on syväjuurinen puu. Sillä on paksu, suoraan alaspäin kasvava pääjuuri. Sienistä muun muassa voitatti elää symbioosissa männyn kanssa.

Anttonin mitat

• korkeus n. 10 metriä
• rungon ympärysmitta n.2,50 metriä (mitattuna yhden metrin korkeudelta maasta)
• rungon halkaisija n. 80 senttiä (mitattuna yhden metrin korkeudelta maasta)
• oksiston leveys n. 15 metriä

Tulevaisuus

Riitta Sianoja, jonka (ja lastensa Anun ja Samun) mailla mänty kasvaa, arvostaa puuta ja ymmärtää sen saaman huomion. Juuri nyt hän on hieman huolissaan männyn pudottamista isoista oksista. Oksiston karsiminen on kuitenkin tyypillistä männylle sen vanhetessa. Alimmat oksat puu karsii ajan myötä pois, vaikka se kasvaisikin valoisalla paikalla yksinään. Riitan mukaan mänty saa hänen puolestaan kasvaa paikallaan tulevaisuudessakin. Itseasiassa mänty taitaa olla lain mukaan suojeltukin, koska luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvat avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut. Juuri sellaiset kuin Anttoni.

Anttoni mänty on pimeän aikaan komea näky valaistuna ja kiinnittää varmasti ohikulkijoiden huomion. Kuva: Sanna Kinnunen.

Lähteet: Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä-kirja, Wikipedia, ymparisto.fi

____________

Haluatko lukea muita Sannan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta. Jaa teksti hänelle somessa!