Vieraslajit ja vesikasvit teemaillan aiheena Tuiskulan seuratalolla

Henna Ryömä:

Vieraslajit ovat muualta tulleita, yleensä helposti leviäviä kasveja, jotka vievät tilaa ja tukahduttavat alkuperäisiä kasvilajejamme. Köyliönjärven maisemanhoitohanke ja Pyhäjärvi-instituutin Leader rahoitteinen Hola Lake –hanke järjestävät Tuiskulan seuratalolla 4.6. klo 17 alkaen vieraslaji- ja vesikasvi-illan. Puhumassa on jättipalsamista ja vieraslajeista Allergia- ja astmaliiton Tiina Parkima, vesikasveista Teija Kirkkala Pyhäjärvi-instituutista (skype yhteyden kautta) ja ruovikon poistosta Terhi Ajosenpää Maa- ja kotitatousnaisista. Tilaisuus alkaa kahvilla. Tervetuloa keskustelemaan.

Maanantaina 4.6. voi osallistua myös jättipalsamin torjuntatalkoisiin Pyhäjärven rannalla, Katismaassa klo 14 alkaen. Talkoissa levitetään hamppulevyjä jättipalsamikasvuston päälle ja pyritään luonnonmukaisella materiaalilla tukahduttamaan kasvusto.

Jättipalsami on tullut Suomeen puutarhan kaunistukseksi.

Jättipalsamin yksi yksilö voi tuottaa siemeniä jopa 4000 kpl ja sinkauttaa ne seitsemän metrin päähän. Tämä eri sävyisin punaisin kukin kukkiva puutarhakarkuri esiintyy usein laajoina kasvustoina kasvupaikallaan. Se on kuitenkin helppo torjua, kun vaan riittää viitseliäisyyttä kitkemispuuhiin muutamana vuonna peräkkäin. Jättipalsami on yksivuotinen, joten se leviää vain siemenistä. Kun maahan kertynyt siemenpankki on muutaman vuoden kitkemisellä kulutettu loppuun, niin jättipalsamikasvustostakin on päästy. Jättipalsami viihtyy kosteilla kasvualustoilla kuten ojien ja jokien varsilla sekä järvien rannoilla. Köyliönjärvenkin ja –joenkin maisemassa jättipalsami on tuttu. Jokaisen maanomistajan tulisikin huolehtia jättipalsamin hävittämisestä, jotta rantojemme kasvillisuus ei yksipuolistu.

Vastaava kauniisti kukkiva vieraslaji on tienpientareilta tuttu lupiini, minkä kasvustojen rajoittaminen onnistuu katkaisemalla kukkavanat ennen siementämistä. Tämä ei kuitenkaan poista kokonaan monivuotista lupiini, vaan jos kasvin haluaa kokonaan pois, tulee juurakko kaivaa ylös.

Yksi hankalimmista vieraslajeista on jättiläismäisenä koiranputkimaisena kasvustona kasvava jättiputki. Verrattuna kotoisiin lajeihin, jättiputken varsi on kuitenkin ranteenvahvuinen ja punalaikkuinen. Jättiputki kasvaa yli kaksimetriseksi (2-5 m) ja sen kukinto voi olla jopa yli puoli metriä leveä. Se tukahduttaa alkuperäistä kasvillisuutta ja voi estää kokonaan tiettyjen alueiden käytön. Sen varsinesteet yhdessä auringonvalon kanssa aiheuttavat palovammojen kaltaisia iho-oireita. Jättiputken hävittämisen aikana tuleekin suojautua hengitys- ja silmäsuojilla sekä vaatetuksella ja sen hävittämistä tulee jatkaa useampana vuotena, koska kasvilla on maaperässä voimakas siemenpankki. Paras aika torjuntatöihin on kevät ja alkukesä. Jättiputkea voi hävittää myrkyttämällä, kaivamalla, tukahduttamalla tai niittämällä kasvusto vuosittain ja näin vähitellen heikentämällä kasvustoa.

Kauniita kukkia tekevät myös karhunköynnökset kuten isokierto tai elämänlanka. Köynnöstävä kasvi levittäytyy valtaviksi kasvustoiksi kietoutuen puihin ja pensaisiin ja peittäen lähes kaiken alle kaksimetrisen kasvuston. Tiheä köynnösviidakko estää rantojen käyttöä ja vie tilaa alkuperäiseltä kasvilajistoltamme. Niiden torjunta on vaikeaa ja paras tapa saada kasvustoa kuriin on katkaista kasvi tyvestä poikki, jolloin kuihtuvat varret on helpompi repiä pois. Kasvi kuitenkin lähtee juurakostaan uudelleen kasvuun, joten kasvin poistaminen kokonaan vaatii juurakon poistamista.

Jättipalsamitalkoille suunnitellaan tänä vuonna jatkoa. Viime vuonna talkoiltiin Kirkkosaaressa.

Yksi vesiympäristössämme kasvava vieraslaji on laajoina esiintyminä kasvava vesirutto. Vesiruttoa käytetään esim. Kiinassa vesien kirkastamiseen, koska se kuluttaa tehokkaasti ravinteita ja levillä ei näin ollen ole niin paljon ravinteita käytettävissään. Kuitenkin vesirutto on hankala kasvi ja haittaa esimerkiksi virkistyskäyttöä muodostamalla tiheitä ja läpäisemättömiä kasvustoja. Täyttäessään kasvustollaan lahden tai veneväylän, on veneellä tai uiden hankala päästä vesiruttokasvuston läpi. Vesiruton poistaminen ei ole ollenkaan yksinkertaista ja käytännössä tehokasta hävittämiskeinoa ei tunneta. Kasvi leviää jokaisesta pienimmästäkin kasvinpalasta ja monesti kasvuston pöyhiminen vain pahentaa tilannetta. Tärkeää onkin yrittää estää vesiruton leviäminen uusille alueille ja puhdistaa kalastusvälineet, uistimet ja veneet huolellisesti kasvinosista. Kasvustojen käytettävissä olevien ravinteiden määrään voidaan vaikuttaa valuma-alueella tehtävällä työllä.
Vieraslajien lisäksi ranta- ja jokimaisemaan ja vesistöjen käyttöön vaikuttavat myös kotoperäisten kasvien runsastuminen rehevässä ympäristössä. Ravinteita on paljon käytettävissä ja valo- ja kasvuolosuhteet ovat suotuisat esimerkiksi järviruo’on kasvulle. Koska virkistyskäytön kannalta liika kasvusto on haitallista, halutaan kasvustoa joskus poistaa.

Ruovikon talviniittotalkoot järjestettiin maaliskuussa Köyliönjärven rannalla. Kesälle on suunnitteilla koneellisen niiton pilotointia.

Tekstin lähteenä on allekirjoittaneen elokuussa 2017 kirjoittama Pyhäjärven Puolesta -juttu: http://www.pyhajarvi-instituutti.fi/blogi/index.php/2017/08/18/tassa-on-sulle-kauniita-kukkia/

___________

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Hennan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!