Tuiskulassa on yleisökäymälä Tuisku Puistossa

Sanna Kinnunen:

Tuisku Puiston ulkokäymälä kuvattuna kesällä 2014. Kuva: Sanna Kinnunen.

Tuiskulassa on Tuisku Puistossa eli leikkikentällä leikkijöiden käytössä ulkokäymälä, jossa on Biolan Kompostikäymälä Eco. Käymälärakennuksen on tehnyt Jarmo Yli-Hauta. Hän rakensi sen Sahan Eerolle, joka menehtyi kuitenkin vuonna 2008, pian rakennuksen valmistuttua. Elementeistä koottu käymälärakennus jäi käyttämättömäksi ja vuonna 2013 se siirrettiin leikkikentälle hyötykäyttöön. Rakennuksen lisäksi Tuiskulan kyläyhdistys investoi Biolan Kompostikäymälään ja Ville Laukkanen asensi sen paikoilleen oikeaoppisesti. Siitä asti käymälä on palvellut leikkijöitä ja saahan siellä piipahtaa lenkkeilijät ja pyöräilijätkin tarpeen tullen.

Kompostikäymälää tyhjennetään harvoin

Kompostikäymälä on ollut käytössä nyt seitsemättä vuotta ja sinä aikana sen kiinteää jätettä ei ole tyhjennetty kertaakaan. Ei ole ollut tarvetta. Jäte kompostoituu käymälässä ja painuu kasaan. Isommat asiat eivät varmaan olekaan niin yleisiä, mutta nestettä käymälästä kertyy kanisteriin, joka on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle sen taakse. Suotonestettä syntyy huomattavasti vähemmän kuin virtsaa alun perin on ollut, koska sitä imeytyy kiinteään jätteeseen ja haihtuu vesihöyrynä kompostoitumisen seurauksena. Kanisteri on muutaman kerran kuitenkin jo ollut tarpeen tyhjentää. Kompostikäymälässä virtsa suotautuu käymälän kiinteän jätteen eli ulosteen läpi ja sisältää siksi ulosteperäisiä bakteereita. Tästä syystä on hyvä tietää, miten sitä voi hyödyntää turvallisesti. Suotonestehän on erinomaista lannoitetta kasveille ja sisältää ravinteiden lisäksi paljon pieneliöstöä, joka edesauttaa maaperän elävänä pitämistä.

Kompostikäymälän nesteet kerätään suotonestekanisteriin käymälän taakse. Kuva: Sanna Kinnunen

Suotonesteen hyötykäyttö lannoitteena ja kompostiherätteenä

Ravinteikas suotoneste kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää lannoitteena ja näin on leikkikentälläkin tehty. Leikkikentän istutukset eivät ole saaneet muuta lannoitusta kuin laimennettua suotonestettä.

• suotonesteen sopiva laimennussuhde on 1 osa suotonestettä ja 4 osaa vettä
• nesteen voi levittää kasveille sulan maan aikana
• monivuotisille kasveille ei nesteen suuren typpipitoisuuden vuoksi suositella käyttämistä enää juhannuksen jälkeen
• yksivuotiset kesäkukat voi lannoittaa suotonesteellä syksyyn asti

Laimennettua nestettä voi levittää saman tien koristekasveille. Hyötykasveille suositellaan yhden vuoden kestävää nesteen seisotusta, jona aikana ulosteperäiset bakteerit kuolevat. Seisotus tarkoittaa, että keräyskanisteriin ei sinä aikana tule enää uutta nestettä. Tämän voi helposti toteuttaa, jos on kaksi kanisteria, joista toiseen kertyy nestettä ja toinen vain odottaa vuoden kulumista.

Kompostikäymälän suotoneste hyödynnetään leikkikentän kasvien lannoittamisessa. Kevät on parasta aikaa lannoittamiselle. Kuva: Sanna KInnunen.

Kompostikäymälän suotoneste soveltuu erinomaisesti myös kompostiherätteeksi, erityisesti usein liiankin kuivaan ja ravinneköyhään puutarhajätekompostiin. Silloin pitää kuitenkin huomioida, ettei neste saisi päätyä kompostoituvan jätteen läpi maaperään. Jos puutarhajätekompostissa ei ole pohjaa, on kätevä tapa imeyttää neste kuivikkeeseen ja lisätä se jätteen sekaan näin.

Eräs nesteen hyötykäyttötapa on kostuttaa sillä käymälässä kompostoituvaa jätettä eli kaataa neste takaisin käymälään istuinaukon kautta. Erityisesti, jos käymäläjäte on kuivan oloista ja siinä olevat paperit eivät ole maatuneet kunnolla, nesteen lisääminen jätteen sekaan on perusteltua.

Kiinteä Kompostikäymälän käymäläjäte sopii maanparannukseen

Kompostikäymälässä jäte kompostoituu puolivalmiiksi kompostiksi ja sen tyhjentäminen on hajutonta ja helppoa. Kompostilla maaperän humuspitoisuus lisääntyy ja maaperän pieneliötoiminta vilkastuu. Tällä on positiivisia vaikutuksia kasvien elinvoimalle ja mm. terveydelle, kasvitaudit eivät iske niin helposti kompostilla hoidetussa maassa kasvaviin kasveihin.

Tyhjennetty jäte on mahdollista levittää suoraan käymälästä koristekasvien katteeksi. Kun käymäläkompostia annetaan ravintokasveille, suositellaan vähintään vuoden jälkikompostointia. Jälkikompostoinnin aikana komposti jäätyy vähintään kerran ja samalla hygienisoituu. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä.

• käymäläkompostin sopiva käyttömäärä kasveille katteena on 2–5 cm kerros eli 20–50 l/m²
• paras levitysajankohta on keväällä, mutta maahan muokattaessa kompostia voidaan käyttää maanparannusaineena myös syksyllä

Voit lukea lisää luonnonmukaisesta lannoituksesta aikaisemmasta kirjoituksestani.

Biolan Kompostikäymälä on hajuton käymäläratkaisu ja istuin on lämmintä materiaalia. Kuva: Sanna Kinnunen.

Haluatko lukea muita Sannan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta. Jaa teksti hänelle somessa!