Köyliön Torpparimuseon historia

Museo sijaitsee entisen Vanhan Kartanon laajan torpparialueen keskellä, Köyliön Tuiskulassa. Museo johdattaa kävijänsä menneeseen, 1923 päättyneeseen torppariaikaan. Vuosisataisissa rakennuksissa voi tutustua runsaan esineistön myötä köyliöläisen torppariperheen elämään.

Museon perustaja on seppä F.J. Bärling. Hänen harrastuksenaan oli ollut pitkään vanhojen esineiden keräily. Köyliön museoyhdistyksen, joka perustettiin vuonna 1934, ensimmäinen tehtävä oli etsiä Bärlingin runsaille kokoelmille säilytyspaikka. Sitä varten hankittiin Kankaanpään kylän Rantalasta luhtirakennus, jonne esineet sijoitettiin. Tämä oli torpparimuseon alku. Myöhemmin rakennuksia on hankittu lisää.

Torppariajan esineistö on myös vuosikymmenten aikana karttunut. Luettelossa niitä on jo yli 2000. Erittäin tärkeä esine on päiväpulkka eli taksvärkkikapula. Se on puinen kaksiosainen kapine, jota käytettiin kirjanpitovälineenä. Taksvärkki- eli työpäivän päätyttyä Kartanon ja torpparin pulkkapuoliskot yhdistettiin ja tehtiin kumpaankin yhtaikaa lovi. ”Päivä oli pulkassa.” Päiväpulkasta onkin tullut torpparimuseon tunnusesine. Lue lisää päiväpulkasta Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoituksesta.

Tuiskulan kesäteatteri on vuosikymmenien aikana esittänyt museolla kotiseutuaiheisia näytelmiä. Näytelmät ovat lähes poikkeuksetta pohjautuneet historiaan ja sijoittuneet vuosille 1800-luvun lopusta 50-lukuun asti.

Museotaksvärkki -hanke valottaa museon historiaa kuvin ja sanoin. Lue lisää museotaksvärkki-hankkeesta.

Lue Torpparimuseon historiasta lisää Hanna Jaakolan kirjoittamasta blogitekstistä.