Skip to content
Teatteri ja hänen väkensä

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Sotatilaa aina seuraava tarvikepula oli Suomessa toisen maailmansodan aikana sitäkin vaikeampi, kun kulutustarvevarastoja oli varsin vähän. Edes jonkinlaisen elintason turvaaminen koko kansalle edellytti keskitetysti organisoitua tarvikehuoltoa. Tämä johti kansanhuoltoministeriön – kansan suussa tuttavallisesti kansanhuollon – perustamiseen. Toiminta perustui yksinkertaisesti seuraavaan: Sitä, mitä sai, sai vain kortilla! Köyliön kansanhuolto alkoi vaatimattomissa puitteissa. Sodan…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine:  Tuiskulan Torpparimuseo sijaitsee Vanhakartanon entisen torpparialueen keskellä. Se johdattaa kävijänsä menneeseen, 1923 päättyneeseen torppariaikaan. Vuosisataisissa rakennuksissa voi tutustua runsaan esineistön myötä köyliöläisen torppariperheen elämään. Museon perustaja on seppä F.J.Bärling. Hänen harrastuksenaan oli ollut pitkään vanhojen esineiden keräily. Köyliön Museoyhdistys perustettiin v. 1934 ja sen ensimmäisiä tehtäviä oli etsiä Bärlingin kokoelmille säilytyspaikka. Sitä varten…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine:  Joulun odotukseen liittyi monia asioita lapsuudessani. Ensimmäisenä se näkyi kaupoissa. Tuiskulassa oli tuolloin kaksi kauppaa, Köyliön Osuuskauppa, sittemmin Kehä, talossa, jossa Mattilan Raimo asuu, toisella puolella oli Kiukaisten Osuuskauppa, josta tuli Lallinmaan Osuuskauppa. Kauppoihin alkoi tulla myyntiin erikoistavaroita, joulukoristeita ja muutakin normivalikoimasta poikkeavaa, leluja, pieniä koriste-esineitä, vaatetavaraa, vaikka viimemainittuja aika kapealla sektorilla, taisi…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja):  Paula Härkälä vuoden 1996 Takaportti-näytelmän käsiohjelmassa: Perinnenäytelmät ovat innoittaneet tuiskulalaisia harrastajia ja keränneet katselijoita vuosikymmenten aikana. Ei tästä aihepiiristä tänä suvenakaan ole varaa poiketa. Kun tämän seudun menneisyydestä aiheita etsitään, törmätään taas ja taas torppariasiaan. Vahvasti on torpparin asema lyönyt leimansa tämän kylän kulttuuriin. Takaportti-näytelmään on kirjoittajamme Aimo Kalmeenoja löytänyt ennen käsittelemättömän…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Reijo Virmavirran, vuonna 1998 esitetyn ”Eemeli, Ilmiin paruuni”-näytelmän kirjoittajan, teksti näytelmän käsiohjelmassa: ”Ilmiin paruuni” , kuvanveistäjä, Satakunnan eurooppalainen, vapaaherra Emil Cedercreutz oli outo ilmiö 1900-luvun alun yhteiskunnassa. Hän oli ensimmäinen satakuntalainen kuvanveistäjä, Suomen taideyhdistyksen kuvanveistoateljeen ensimmäinen oppilas ja pääsi jo hyvin nuorena opiskelemaan tätä taiteenalaa myös ulkomailla. Lakimies Emilistä piti tulla, mutta…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): V. 1980 esitetyn näytelmän ”Tuomimäen isännän kistunnaulat” kirjoittajan Aimo Kalmeenojan teksti käsiohjelmassa: Tässä näytelmässä pyritään kuvaamaan pienen alasatakuntalaisen maalaiskylän elämää toisen maailmansodan kynnyksellä ja muutamia vuosia sen päättymisen jälkeen, taustalla kansamme lähihistoria. Noina aikoina elämä maaseudulla oli rauhaisaa, kiireetöntä, koska teollistuneen yhteiskunnan mieletön elintasokilpailu, hermoja repivä, stressaava kiire ei ollut vielä vallannut…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Kolmekymmenluvun kyläkuvaan kuului myös maitokuski. Hevosvetoinen. Useita kuskeja, kukin lähtien omalta kulmakunnaltaan. Tiet olivat vielä huonoja, eikä talviaukipitoa ollut. Monikin kuski joutui ostamaan käytetyn hevosen, kun ei uuteen ollut varaa. Niiden kunto oli sen mukainen. Matkaa siitä kertyi, kun oli kierreltävä vähän siellä päin, missä maidon lähettäjät asuivat. Ajoin kerran kuusi vuotta…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Vilhelmiina Aleksandra Polviander menetti miehensä Johanneksen hyvin nuorena. He olivat kumpikin 28 – vuotiaita, kun mies kuoli kaatuvan puun alle. Aleksandralle alkoivat pitkät leskenpäivät. Mutta hän oli osaava ihminen. Oli jo nuorena ollut herrasväkeä piikomassa aina Pietarissa saakka. Hän osasi kokin hommat. Hänelle vietiin tärkättäväksi miesten kovat kaulukset, verhot ja tuukit. Kätilönäkin…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Frans Juho Bärling oli Tuiskulan taitava ja kuuluisa seppä. Ammatti oli isien perintöä. Juho on itse kertonut, kuinka hän 11-vuotiaasta alkaen oli isälle pärevalun näyttäjänä ja palkeita painamassa. Ensimmäisiä ammattitöitä oli naulojen takominen. Vähitellen taito karttui ja työt muuttuivat vaativammiksi. Lukemattomat pienet ja suuret työ- ja tarvekalut: kuokat, lapiot, lukot ja saranat,…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Haastatellut ja muistiinmerkinnyt Paula Härkälä 7.1.1999 Kertojat Tauno Lepistö ja Erkki Härkälä Niin kauan kuin nykyihmiset muistavat, on pukkiperinne säilynyt täällä keskeytymättä. ”Aaattons joulu loppuu ja Knuuti saa haistaa joulust huuti” sanottiin täällä. Se tarkoittaa sitä, että loppiaisen jälkeinen päivä, 7.1., joka on sama kuin jouluaatto, on se oikea vanha pukkipäivä. Joulurauha…

Lue lisää
Scroll To Top