Kotomaan vaaran vuaret -näytelmän puvustus syntyy puvustajan ja ohjaajan yhteistyössä

Annica Laine:

Teatteriharrastus ei aina ole pelkästään näyttelemistä ja vuorosanojen opettelua. Onnistuneeseen teatterikesään vaaditaan rutkasti tarkkaa taustatyötä, kuten lavastusta ja puvustusta. Tässä blogitekstissä pääsemme kuulemaan 11 vuotta Tuiskulan Kesäteatterissa puvustajana toimineen Sirkka Salon mietteitä Kotomaan vaaran vuaret -näytelmän puvustamisesta.

Sirkka Salo työssään. Puvustettavana Tomi Hulmi. Kuva: Annica Laine

Työ alkaa jo helmikuussa

Toisin kun voisi luulla, puvustaminen ei ala vasta, kun harjoitukset ovat jo täydessä tohinassa, vaan joskus jopa jo ennen ensimmäisiä lukuharjoituksia ja roolijakoja. Joka vuosi muutama näyttelijä tarvitaan malliksi näytelmän ennakkoesitteisiin, jotka julkistetaan lehdistötilaisuudessa. Tänä vuonna Juha Kulmala ja allekirjoittanut pääsivät Sirkan käsiin jo helmikuussa ennakkoesitekuvia varten.

Puvustus ennakkoesitteitä varten aloitettiin jo helmikuussa ennen, kun harjoitukset alkoivat. Kuvassa Annica Laine ja Juha Kulmala. Kuva: Simo Nummi.

Puvustustyö jatkuu heti, kun Sirkka saa käsikirjoituksen käteensä. Hän lukee näytelmän läpi tarkkaan ja painaa jo etukäteen mieleensä, minkälaisia vaatteita kukakin näyttelijä tulee tarvitsemaan. Varsinainen puvustustyö hoidetaan pitkin kevään harjoitusjaksoa pienissä ryhmissä. Mieluiten Sirkka ottaa Seuratalon puvustamoon vain 1-2 henkilöä kerrallaan, jotta hänellä on tarpeeksi aikaa tehdä työ huolellisesti ja kokeilla eri vaihtoehtoja. Tässä kohtaa on tärkeää, että näyttelijä itse on aktiivinen ja perillä oman roolihahmonsa puvustuksen puutteista ja tarpeista. Jos teatteri tarvitsee kokonaan uusien vaatteiden ompelua, hoitaa ompelun Eila Salo. Mallit vaatteisiin Sirkka suunnittelee itse.

Sirkka Salo Seuratalon pukuvarastossa. Kuva: Pipsa Salolammi.

Roolihahmojen persoonat esiin

Puvustustyö ei ole mitään lasten leikkiä, sillä joka vuosi yli 40 näyttelijää on puettava pilkuntarkasti kunkin aikakauden mukaisiin vaatteisiin. Aikakauden lisäksi on tärkeää, että vaatteista ja asusteista huokuu roolihahmon persoona: kuten nykyäänkin, myös ennen on vaatteilla voitu viestittää esimerkiksi luonteesta, taustasta tai varallisuudesta. Hahmojen persoonan tulkintaan ja sen näkymiseen rooliasuissa Sirkka saa apua ohjaaja Pekka Saaristolta. Vaatteiden lisäksi puvustajan vastuulla ovat kaikenlaiset muut asusteet, kuten kengät, hatut, laukut, silmälasit ja korut, sekä kampaukset. Jokainen yksityiskohta on tärkeä.

Rooliasut antavat katsojalle tärkeitä vihjeitä esimerkiksi hahmon luonteesta tai taustasta. Tässä saman aikakauden lapset puettuna hyvin erinäköisiin asuihin. Kuvassa Touko ja Aarre Hulmi. Kuva: Annica Laine

Kuvassa Tiia Sillanpää. Kuva: Annica Laine.

Lapsuuden kuvat heräävät eloon

Mistä Sirkka sitten ammentaa kaiken tämän tietämyksen ja inspiraation, mitä melkein 40 näyttelijän puvustaminen vaatii? Omien sanojensa mukaan paljon vaikutteita tulee lapsuudesta. Puvustustyötä helpottaa, kun on itse elänyt näytelmän aikakautta ja muistaa, miten silloin hänen vanhemmat sisaruksensa ja vanhempansa pukeutuivat. Sirkka on pienestä pitäen myös ollut kiinnostunut vaatteista, koska hänen äitinsä ja kaksi siskoaan olivat ompelijoita. Välillä isosisko toi kotiin muotilehtiä, joita Sirkkakin sai selailla. Osa lehtien kuvista muistuu hänelle mieleen yhä tänäkin päivänä. Yksityiskohdat tarkistetaan internetistä.

Kotomaan vaaran vuaret -näytelmässä on tänä vuonna riittänyt jos jonkinmoista mielenkiintoista puettavaa, kuten esimerkiksi suomenruotsalainen hieno rouva ja hänen lapsenlapsensa, elegantti kaupunkilaisrouva, amerikkalainen teinityttö, poliisi ja venäläinen majuri.

Näyttelijät Seela Kimppa ja Mari Hyväri rooliasuissaan. Kuva: Annica Laine.

Miesten rooliasuja. Kuvassa Panu Thessler ja Niilo Härkälä. Kuva: Annica Laine.

Käynti Säkylän talvi- ja jatkosotamuseolla

Säkylän Köörnummessa sijaitseva Säkylän Talvi- ja Jatkosotamuseo on perustettu vuonna 1990. Kuvassa Petri Hyväri. Kuva: Annica Laine

Koska tämän vuoden näytelmässä käsitellään myös sotateemoja, oli käynti Säkylän talvi- ja jatkosotamuseolla tarpeen. Paikalla sotakamreeri Ilpo Nurmi avustaa Sirkkaa ja näyttelijöitä löytämään juuri oikeanlaiset vaatteet ja asusteet kesän näytelmää varten. On tärkeää, että roolihahmojen arvomerkit, kokardit, manttelit, rähinäremmit, kypärät ja aseet vastaavat oikeaa sotilasarvoa, kansallisuutta, vuodenaikaa ja vuosilukua. Tämän kaiken lisäksi, vaatteiden tulee vielä olla näyttelijälle sopivan kokoisia.

Talvi- ja jatkosotamuseoon voit tutustua tarkemmin tästä.

Puvustus viimeistellään huolellisesti

Piinaviikolla Sirkka istuu mielellään vielä katsomossa harjoituksien aikana ja tarkistaa viime hetken yksityiskohtia. Tänä vuonna tämä ei kuitenkaan välttämättä onnistu, kun Sirkka on itse paljon näyttämöllä, eikä tilaisuuksia nähdä kokonaiskuvaa katsomosta ole paljoa. Myös näytelmäviikkojen aikana osa asuista saattaa tarvita ”pientä fiilaamista”. Aina silloin tällöin asuja ja asusteita rikkoutuu näytelmän tuoksinassa, jolloin käännytään näyttelijä Lea Heinon ja hänen pohjattoman ompelutarvikelaukkunsa puoleen. Pääosin kaikki saadaan kuitenkin kuntoon jo ennen kenraalinäytöstä.

Oletko sinä varannut jo lippusi katsomaan mm. tätä kuvan komeaa herrasmiestä? Kuvassa Pentti Vuotila. Kuva: Annica Laine.

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Annican kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!