Tuiskulan Kesäteatteri – näyttelijä Sirkka Salo

Sirkka – Tuiskulan Kesäteatterin kokoava voima

Marita Holkeri:

Sirkka Salo harrastaa myös kuvanveistoa. Kuva: Marita Holkeri.

Nuori Sirkka-neito näytteli Leenan roolin vuonna 1959 Huittisissa Suttilan Nuorisoseuran teatterin näytelmässä ”Sulhanen puilla paljailla”. Nuorisoseuran teatterikiertue ulottui myös Tuiskulaan, Seuratalon näyttämölle. Teatteri-iltamiin kuului näytelmän lisäksi 1,5 tuntia tanssia. Teatterivierailut toivat kylään viihdykettä, ja tanssit houkuttivat paikalle erityisesti nuorta väkeä. Tanssin pyörteissä Salon Veikko tapasi Sirkan. Huittisten tyttö jäi Veikon mieleen ja Sirkan mieleen Tuiskulan poika, kunnes Lallintalon tansseissa he kohtasivat uudelleen. Silloin elettiin vuotta 1961. Ja vuonna 1963 Sirkka muutti Tuiskulaan Veikon vaimona.

Tämä kuva on Sirkan näyttelijättären uran alkuvuosilta… Kokemäeltä näytelmäkilpailu, Kaivostyömies, 1958, Jean Lagom. Kuva: Sirkka Salon kuva-albumi.

Suttilan Nuorisoseuran teatterista Tuiskulan Kesäteatteriin

Teatterin tekeminen oli tullut Sirkalle tutuksi Suttilan nuorisoseurassa jo vuodesta 1957 lähtien. Puvut, lavastukset, rekvisiitta ja kiertueille lähteminen oli koko teatteriporukan yhteistyötä. Tuiskulan Kesäteatteri tarjosi Sirkalle teatteriharrastuksen jatkumisen. Sirkan ensimmäinen rooli oli Elämää Hallavaarassa-näytelmässä vuonna  1975 talon Helmi-tytär. Nuoruuden riemulla Helmi ajeli kaupan puksun polkupyörän kyydissä. Mutta isä, Hallavaaran isäntä, ei tuosta riiuusta tykännyt.

Tuiskulaan saatiin ammattiohjaaja Veikko uusimäki jo vuonna 1974. Seuraavien 19 vuoden aikana Veikko Uusimäki ohjasi kaikki Tuiskulan Kesäteatterin näytelmät, ja niissä lähes kaikissa oli myös Sirkalla rooli. Uusimäen ohjausvuodet olivat Salon perheelle erityistä aikaa. He majoittivat kotiinsa ohjaaja Uusimäen, vaimonsa ja koirat harjoitteluviikonloppujen ja näytelmäviikkojen ajan. Kanssakäyminen oli näin ollen runsasta. Näytelmistä ja muusta maailman menosta oli monta antoisaa juttutuokiota ruokapöydän ääressä.

Monet erilaiset roolit tutustuttivat Sirkan erilaisiin kulttuureihin

Yksi Sirkalle mieleen jääneistä rooleista on vuoden 1987 Rusthollin kello lyö-näytelmän Virtaska. Vastanäyttelijänä oli silloin mainio Laineen Eila Ruohoskana. Molemmat olivat muonamiehen muijia, jotka sanailivat keskenään reippaasti. Virtaska oli hyvä suustaan, sanovainen, eikä Ruohoska tainnut liioin jäädä kakkoseksi. Huumoria oli juuri sopivasti.

Monet roolit vaativat erilaisten kulttuurien tuntemista. Vuosina 1998-99 Louise Cedercreutzina, Emilin äitinä, Sirkka sai olla kartanon rouva. Sovinto-näytelmässä vuonna 2012 Sirkka oli Ella, romaniperheen isoäiti. Tuohon rooliin oli helppo samaistua, koska Sirkka oli leikkinyt lapsuuden kotinsa naapurissa asuneiden romanilasten kanssa ja tutustunut heidän erilaisiin tapoihinsa. Paljon muuntautumista ovat kaikki näytelmien roolit vaatineet. Niihin valmistautuminen on ollut keskittymistä ja aikakauteen tutustumista. Ohjaaja on jakanut näytelmien roolit. Veikko Uusimäki tunsi hyvin teatteriporukan. Samoin Pekka Saaristo jo käsikirjoittaessaan näytelmää miettii eri henkilöille sopivia rooleja.

Köyliön murre oli aluksi Huittisista kotoisin olevalle Sirkalle uutta ja hankalaa, varsinkin puheen nuotti. Vuoden 1976 Patruuna ja hänen väkensä-näytelmässä Sirkalla oli Katri-köksän rooli. Murreongelma ratkaistiin sillä, että käsikirjoituksen mukaan Katri oli huittislainen. Vuosikymmenien myötä Köyliön murre on tarttunut hyvin ihan jokapäiväisessä elämässä niin, että Sirkka on nyt mukana työryhmässä, missä näytelmien käsikirjoitusten kieli käännetään Köyliön murteelle.

Puhallettiin kahteenkin hiileen, 1982, Iida Korhola, emäntä. Kuva: Kirjasta Ollaan ninko ei sataiska.

Pesänselvitys, 1983, Fiinu-täti. Kuva: Jaakko Ojala.

Ameriikan kuume, 1991, Manta-emäntä. Kuva: Erkki Härkälä.

Kun läksimme silloin, 1994, kangaskauppias. Kuva: Jaakko Ojala.

Eemeli, Ilmiin paruuni, 1998-99, Louise Cedercreutz. Kuva: Sirkka Salon kuva-albumi.

Kesäteatterin monenlaiset tehtävät

Näyttelemisestä Sirkka piti taukoa vuosina 2000-2011. Kesäteatterin toiminnassa hän oli mukana näinäkin vuosina. Paula Härkälä oli todennut: – Kesäteatteri olisi loppunut ilman Sirkkaa. Sirkka on ollut teatterin koossa pitävä voima, ”kokoaja”.

Jo vuonna 1977 Kesäteatterin näytelmään laadittiin käsiohjelma. Se oli Sirkan ideoima ja Erkki Härkälän kanssa toteuttama Amerikan kirjeen muotoon tehty ohjelmalehtinen. Näin tiedottavista ja ulkoasultaan kauniista käsiohjelmista tuli Tuiskulan Kesäteatterin tavaramerkki. Yleisö on niitä ihastellut, ja käsiohjelmat ovat johdatelleet houkuttelevasti näytelmien tunnelmiin. Sirkka oli käsiohjelmien ulkoasuvastaavana useina vuosina.

Teatterissa puvustaminen on ollut Sirkalle erityisen mieluista. Vuosina 2001-2002 Rölli-näytelmä puvustettiin Sirkan johdolla. Vuodesta 2008 näihin päiviin asti Sirkka on vastannut kaikkien näytelmien puvustamisesta (* Voit lukea pukuvaraston tarinaa  Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarasto on runsauden sarvi-kirjoituksesta).

Kipinä teatterin tekemiseen hehkuu yhä

Sirkka kertoo, että Kesäteatteri on ollut aina hänelle rakas, myös henkireikä yrittäjäperheen arjessa. Kun alkutalvesta on kokoonnuttu porukalla uuden käsikirjoituksen pariin, on ollut aina yhtä riemullista kohdata teatterilaiset. Yhdessä tekeminen on ollut kaiken a ja o. Yhdessä on iloittu ja itketty. Rikkautta on myös se, että kaikki mukana olevat ovat erilaisia persoonia. Hyvin on yhteen hitsauduttu. Kesäteatterissa on ollut rooleja kaiken ikäisille. – Näytelmä tarvitsee vanhojakin ihmisiä, Sirkka toteaa. Sen he ovat Laineen Eilan kanssa huomanneet. Ja tietysti lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus.

Sovinto, 2012, Ella. Kuva: Kirjasta Ollaan ninko ei sataiska.

Kesäteatteri on ollut ja on Sirkan ja Veikon perheelle elämäntapa. Teatterille on paljon annettu, mutta on myös paljon saatu. Teatterin ohessa Sirkka on ehtinyt olla monessa mukana. Vuosikymmenet oli Kotikolo ruoka- ja juhlapalveluineen, posliininmaalauskurssien opetustyö, silkkimaalaus ja monenlaiset käsityöt sekä uusimpana taiteen lajina nyt kuvanveisto. Taiteen tekeminen on hänellä ollut aina sydäntä lähellä. Ja vielä puutarhan hoitoon Sirkalla riittää aikaa ja energiaa.

Nuoruudessa syttynyt kipinä teatterin tekemiseen hehkuu yhä. Valoisasti mennään kohti uutta. Ensi kesänä Tuiskulan Kesäteatterissa ”Kun lesket… empivät”. Sirkan teatteritehtävät jatkuvat.

Tässä Tuiskulan Kesäteatterin näyttelijöitä esittelevässä sarjassa on aiemmin esitelty: Eila Laine, Juha Kulmala, Veikko Salo, Inkeri Marttila
Merja Mäkelä, Anneli Laine ja Panu Thessler.

Lähteinä:
Sirkka Salon haastattelu 1.6.2020
Susanna Salo-Kimppa (2014): Ollaan ninko ei sataiska. Taustaa ja tarinoita Tuiskulan Kesäteatterilta
Vuosien 2015-2019 Tuiskulan Kesäteatterin näytelmien käsiohjelmat

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Maritan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!