Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarasto on runsauden sarvi
Sanna Kinnunen:
Sota-aikaisia lottien pukuja on käytetty aitoina sekä sopivasta kankaasta ommeltuina useassa näytelmässä. Tämä kuva on näytelmästä Yällissii yrittäjjii vuodelta 2018. Kuva: Simo Nummi.
Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarasto on karttunut vuosien saatossa, alkaen ensimmäisestä torppariaiheisesta näytelmästä, joka esitettiin torpparivapautuksen 50-vuotisjuhlassa. Siitä näytelmästä myös koko Tuiskulan Kesäteatteri on saanut alkunsa, siis vuonna 1974. Ensimmäiseen näytelmään löytyi puvustus helposti, kun taloista vielä löytyi aitoja torppariaikaisia vaatteita. Vaatteita oli pidetty arvossa ja säilytetty hyvin. Uusien näytelmien myötä teatteri sai lähiseudulta runsaasti lahjoituksia pukuvarastoonsa. Tuiskulan Kesäteatterin ensimmäinen puvustaja oli Paula Härkälä, joka pesi, paikkasi, lyhensi ja pidensi vaatteita aina tarpeen mukaan kulloisellekin näyttelijälle ja näytelmään sopivaksi. Hän oli hyvin tarkka puvustuksen ajanmukaisuudesta ja oikeista pukemistavoista. Tästä Paulan aloittamasta tyylistä Tuiskulan Kesäteatteri on vuosien saatossa tullut tunnetuksi ja Paulan jälkeen puvustusta tehneet ovat omaksuneet saman linjan. Usein käsiohjelmissa on puvustajan kohdalla maininta: työryhmä. Paulan jälkeen puvustusta näytelmiin ovat hoitaneet myös Anneli Laine ja Sirkka Salo. Sirkka on ollut vastuussa puvustamisesta viimeiset 13 vuotta ja hän jatkaa työtä edelleen.
Paulalla oli tietysti, ajan eläneenä, omassa muistissa miten torpparit ja muut aikalaiset pukeutuivat. Anneli hyödynsi vuorollaan jo internetiä ja vanhoja valokuvia. Sirkan tarkat muistikuvat lapsuudesta ompelevien sukulaisten ja isompien siskojen vaatetuksesta ulottuvat 40-luvulle, joten hän on myös suunnitellut useita vaatteita teatterille.
Vähintään sata nuttua
Vuosien saatossa näytelmiin osallistuvien henkilöhahmojen määrä on kasvanut harrastajien määrän kasvaessa ja viime aikoina on ollut näytelmiä, joissa henkilöitä on ollut lähes 40. Tämä tarkoittaa puvustajalle runsaasti työtä ja ”vähintään sata nuttua”, kuten Sirkka Salo vaatetuksen määrää kuvaili. Eihän sama roolihahmo voi esiintyä koko näytelmää samoissa vaatteissa, muuttuuhan päivätkin näytelmässä ja jossain kohtaa tehdään jopa vuosien aikahyppyjäkin. Ajankulkua nimenomaan kuvataan myös vaatetuksen muutoksilla.
Näytelmissä tarvittavat vaatteet ovat usein arki- tai työvaatteita, eivätkä ne saa olla liian hienoja. Kuva on näytelmästä Sähkö virtaa suanis, vuodelta 2015. Kuva: Simo Nummi.
Tuiskulan Kesäteatterissa on paljon harrastajanäyttelijöitä, joten yhdessä näytelmässä tarvitaan runsaasti vaatteita. Kuva on näytelmästä Silkkikivi, vuodelta 2016. Kuva: Simo Nummi.
Tuiskulan Kesäteatterilla on luotto-ompelija
Kahden pääroolin esittäjän puvut ommeltiin näytelmään Axel – maan ja taivaan välissä, vuonna 2009. Kuvassa Heli Lehto-Lintunen, Juha Kulmala ja Janne Numminen. Kuva: Ollaan ninko ei sataista-kirjasta.
Nykyaikaa kohden tultaessa osa alkuperäisistä vaatteista on jo pesty ja pidetty aivan loppuun. Ja myös ihmiset ovat kasvaneet keskimäärin isommiksi kuin torppariajan ihmiset, joten osa vaatteista on käynyt myös pieniksi nykyihmisille. Niistä voidaan kuitenkin ottaa vielä mallia ja teettää uusia ompelijalla.
Tuiskulan Kesäteatterin luotto-ompelija on Eila Salo Voitoisista. Hän on kaavoittanut Sirkan suunnitelmien mukaan ja ompelee kullekin täydellisesti istuvan vaatteen.
Erityisesti näytelmiin, jotka ovat kuvanneet 1900-luvun alkua on ommeltu vaatteita vanhojen mallien mukaan paljon. Nykyiset kankaat ovat kuitenkin helppohoitoisempia, joten uusista kankaista tehden saadaan vaatteen huolto helpommaksi. Esimerkiksi näytelmien Eemeli, Ilmiin parooni (v. 1998, 1999) Axel – maan ja taivaan välissä (v. 2009) rooleissa olleiden kartanon kahden pääroolihenkilön puvut ommeltiin kaikki ja niitä tarvittiin muullekin herrasväelle useita. Osa puvuista löytyi kuitenkin varastosta jo ennestäänkin. Pukuvarastoa on kartutettu vuosien saatossa myös lähialueen ammattiteattereiden pukukirpputoreilta.
Röllien ja menninkäisten asuja tehtiin yhdessä
Menninkäisten vaatteet tehtiin alusta asti itse. Kuvassa Milli Menninkäinen (Heli Orre) näytelmästä Rölli ja Metsänhenki, jota esitettiin vuosina 2001 ja 2002. Kuva: Ollaan ninko ei sataiska-kirjasta.
Oma lukunsa teatterimme historiassa on vuosina 2001 ja 2002 esitetty Rölli ja Metsänhenki, jonka puvustus oli valtava urakka. Sirkka Salon johdolla iso joukko näyttelijöitä ja pienimpien vanhemmat huovuttivat lampaanvillasta ja ompelivat täytteitä sekä paikkoja vaatteisiin. Jokaiselle röllille pienimmästä isompaan tehtiin jopa varpaat itse. Eihän tuollaisia vaatteita valmiina ollut, joten työ aloitettiin hyvissä ajoin talvella. Röllien vaatteiden perusta oli jokin olemassa oleva vaate, jota värjättiin ja vanhennettiin sekä lisättiin paikkoja. Menninkäisten vaatteiden kankaat huovutettiin Tuiskulan seuratalon salissa Sirkan johdolla. Jokainen pääsi tekemään jotain oman puvustuksensa hyväksi.
Sauli Raittinen Röllinä vuosina 2001 ja 2002 näytelmässä Rölli ja Metsänhenki. Kuva: Ollaan ninko ei sataiska-kirjasta.
Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarasto on iso, mutta tilat alkavat käydä ahtaaksi
Pukuvarasto on alusta asti sijainnut Tuiskulan seuratalon vintissä ja aivan viime vuosina se on laajentunut jo viereisiinkin huoneisiin. Arvion mukaan pukuvaraston tila on 80-100 neliötä. Vaatteet ovat jo Paulan aloittamassa hyvässä järjestyksessä; naisten, miesten ja lasten vaatteet omissa rekeissään. Alusvaatteet, yöpuvut ja esiliinat pakattuina kannellisiin laatikoihin ja hatut omissa hyllyissään. Kaikki paikat alkavat olla jo täynnä eikä uusia vaatteita kovin helposti enää tiloihin mahdu. Tästä syystä puvustaja Sirkka Salo ottaa uusia lahjoituksia enää kovin valikoivasti vastaan. Aina silloin tällöin tarjotaan jotain helmeä, joka tietenkin otetaan kiitollisuudella vastaan, mutta isoja määriä ei pystytä enää ottamaan tilojen rajallisuuden takia.
Aino Kimppa ja Juha Kulmala esittivät hääparia näytelmässä Kosketus vuonna 2013. Kuva: Ollaan ninko ei sataiska-kirjasta.
Näytelmässä Sovinto, vuonna 2012, kohtasivat kaksi kulttuuria . Näytelmän rooleissa: Tiia Kinnunen (nyk. Sillanpää), Aino Kimppa, Juha Kulmala ja Sakari Sahlman.
Vuonna 2013 Kosketus-näytelmässä puvustettiin mm. afrikkalainen roolihenkilö, jota esitti Tiia Kinnunen (nyk. Sillanpää). Hänen vaatteensa on ommeltu helsinkiläisen pariskunnan Kike ja Mauri Rautkarin Tuiskulan Kesäteatterille lahjoittamista verhoista. Kuva: Ollaan ninko ei sataiska-kirjasta.
Reilusti yli 30 kymmentä näyttelijää samanlaisissa rohdinpaidoissaan Iloleikki on tämä elämä!-konsertissa (24.8.2018) esittäen Juuret näytelmän alkukohtauksen vuodelta 2014. Kuva: Tero Kinnunen.
Tuiskulan Kesäteatterin runsaasta ja monipuolisesta pukuvarastosta löytyy myös puvustusta satunäytelmiin, joita esitetään kyläläisille Tuiskulan Seuratalolla järjestettävissä Kuusijuhlissa. Kuva: Jaakko Ojala.
Kalleimpia aarteita ei enää käytetä näytelmissä
Ihan kaikkein vanhimmat ja arvokkaimmat puvut on otettu jo pois aktiivikäytöstä ja ne on lahjoitettu Tuiskulan torpparimuseolle. Niiden säilytyspaikka on erillään muista vaatteista ja ne on suojattu huolellisesti lakanakankain, jota on myös pukujen hihoissa, jotta ne pysyvät vahingoittumattomina. Näistä puvuista on Anneli Laine kirjoittanut erillisen blogikirjoituksen.
Museon vaatekokoelma on arvokas. Kuva: Sanna Kinnunen.
Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarastosta ei lainata vaatteita ulkopuolisille
Teatterin toimikunta on jo vuosia sitten tehnyt päätöksen, jonka mukaan pukuvarastosta ei lainata vaatteita muille. Kyselyjä tulee tasaiseen tahtiin, mutta käytännön syistä tässä päätöksessä on pysytty, vaikka osa kysyjistä on varmasti myös pahoittanut mielensä käytännöstämme. Olisi liian vaivanloista pitää lukua siitä missä mikäkin vaate kulloinkin liikkuu ja huolehtia, että ne myös palautuvat takaisin varastoon pestyinä.
Tuiskulan Kesäteatteri on kiitollinen kaikille lahjoittajille
Haluamme tässä yhteydessä kiittää kaikkia lahjoittajia, jotka ovat kartuttaneet Tuiskulan Kesäteatterin pukuvaraston näin rikkaaksi, ilman näitä lahjoittajia ei pukuvarasto olisi näin runsas ja monipuolinen. Olemme heille kiitollisia!
Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarasto on hyvässä järjestyksessä. Kuva: Sanna Kinnunen
Miehille löytyy hattuja joka lähtöön ja aikakauteen Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarastosta. Kuva: Sanna Kinnunen.
Naisten hattuvarasto kertoo aikakausista. Kuva: Sanna Kinnunen.
Naisten leninki poikineen Tuiskulan Kesäteatterin pukuvarastossa. Kuva: Sanna Kinnunen.
Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Sannan kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.
Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta? Jaa teksti hänelle somessa!