Koronavirusepidemian välihavaintoja

Aimo Salmi:

Olen seurannut muutaman kuukauden ajan nykyisen koronavirusepidemian kehittymistä, siihen suhtautumista ja valtioiden ja viranomaisten tekemiä päätöksiä. Lähes kaikki epidemian kulun vaiheet on voinut kuitenkin virologisella kokemuksella ennustaa tapahtuviksi, vaikka kaikki nämä tapahtumat ovatkin tulleet uusina ja ennakoimattomina suurimmalle osalle ihmiskuntaa. Jokaisella uudella epidemialla on myös omat piirteensä ja eri maat ovat selviytyvät eri tavoilla epidemian aikana.

Epidemiat noudattavat todennäköisyyslakeja

Epidemioissa ja niiden hillitsemisessä on ymmärrettävä, että puhumme aina todennäköisyyksistä. Ihminen on useimmiten sellainen, että vastausten pitäisi olla “sillä tai sitten toisella tavalla” eli estää tai ei estä esimerkiksi 100% tartunnan saamista. Kun vaikkapa joku Krista sanoo, että kasvomaskia pitää käyttää ja joku Mika, sanoo, että on siitä sen verran hyötyä että kannattanee käyttää ja kun STM:n viskaali sanoo, että eipä niistä juuri hyötyä ole, niin kuuntelijat menevät ymmälleen ja kirjoittavat verkkoon, että kamalan sekavaa eikä siitä ymmärrä mitään ja Krista ja Mika, eikä ainakaan se STM:n pomo, tiedä mitään mistään. Ihan tyhmiä, pitäisi heti antaa lopputili, kun vielä saavat niin kovaa palkkaakin!

Edelliseen liittyen totean, että kaikessa julkisessa keskustelussa unohdetaan, että emme epidemioiden yhteydessä koskaan puhu yhdestä yksittäisestä torjuntatoimenpiteestä vaan monien toimien kokonaisuudesta, joista jokainen antaa oman prosentuaalisen lisänsä epidemian hallintaan. Lisäksi monesta asiasta ei aina ole selkeää tutkimusperäistä tietoa käytettävissä. Tämän epidemian yhteydessä on käynyt hyvin selväksi, että ihmisten lähikontaktien vähentäminen on tärkein koronaviruksen leviämisen estäjä. Muut käytetyt toimenpiteet ovat pienempiä lisätoimia.

Kasvomaskien käyttö

Hyvä esimerkki on keskustelu kasvomaskien käytöstä. Alkuun Suomessa ei annettu suositusta maskien käytöstä esimerkiksi tieteellisesti luotettavan tehotiedon puutteessa. Kuitenkin sairaalakäytössä oli jo pitkään osoitettu, että hoitohenkilökunnan maskin käyttö vähentää ainakin niissä olosuhteissa hoidettavan potilaan infektoitumisen vaaraa, vaikka maskin käyttäjä ei saakaan kunnollista suojaa. Nyt alkaa joka tapauksessa tiivistymään sellainen kokonaisnäkemys, että tämän virusepidemian kokonaishallinassa kasvomaskien käytöllä on saatavissa korkeintaan 2%:n tehokkuuslisä. Toinen asia on sitten se, että hyvin monet ihmiset näyttävät käyttävän kasvomaskeja siten, että ne eivät toimi ainakaan kovin hyvin suojavarusteina! Tämä tietysti vähentää tai kokonaankin poistaa tehon. Silloin voidaan puhua vaikkapa “stiiknafuuliasta” (Sanan tarkoitus löytyy ainakin Teuvo Pakkalan lapsinovelleista).

Käsien puhdistus ja käsidesin käyttö

Desinfektio tarkoittaa alkuperäisessä merkityksessä infektioita aiheuttavien mikrobien tai esimerkiksi virusten poistamista ja tehottomaksi tekemistä. Siinä mielessä käsidesi ei välttämättä aina toimi.

Tein aikoinaan perusteellisen selvityksen virusten torjunnasta laboratoriossa ja kävin läpi suuren määrä eri viruksiin vaikuttavia aineita. Poistin niitä listaltani vähiten vaikuttavista aineista alkaen. Ensimmäisenä jouduin poistamaan aikaisemmin yleisesti käytetyn 70%:n alkoholin. Tämä on se aine, jota käsidesissä yleensä käytetään ns. tehoaineena! Nyt ei pidä lannistua, sillä kyllä vähän laimennetulla puhtaalla alkoholilla on vaikutusta koronaviruksiin, vaikka se vaipattomiin viruksiin ei juurikaan tehoa. Käsidesin vaikutus koronaviruksiin perustuu siihen, että alkoholi liuottaa koronaviruksen ja muiden samantyyppisten virusten rasvapitoisen vaipan ja tuhoaa viruksen kykyä tunkeutua elimistön soluihin. Edellytyksenä tietysti on, että alkoholi ehtii riittävän kauan vaikuttamaan.

Kun olen seurannut ihmisten käsidesin käyttöä, niin olen huomannut, että se ei kovin usein ole kunnollista ja asiallista. Monet näyttävät ottavan pienen pisaran kämmenelleen ja hiukan hieraisevat sitä kämmenkuoppaan. Sormet nyt ainakin pitäisi käsitellä, koska niiden kautta käsitartunnat pääsääntöisesti siirtyvät!

On muistettava myös, mitkä olivat epidemian alussa usein annetut suositukset koronaviruksen pitämiseksi loitolla. Pääsääntö: “Pese aina kätesi kunnolla saippualla ja vedellä, kun epäilet koskeneesi viruspitoisia paikkoja ja joka tapauksessa siirtyessäsi paikasta toiseen. Ellet voi tehdä tätä, niin toissijaisesti voit käyttää käsidesiä.” Pitänee myös muistaa, että kirurgitkin pesevät ennen leikkausta kätensä kyynärpäitä myöten. Toimenpiteeseen käytetään runsaasti saippuaa ja perusteellista hankausta ja harjausta sekä yleensä 10-20 minuuttia aikaa. En tunne ketään kirurgia, joka uskoo poistavansa mikrobit pelkällä käsidesillä!

RNA-virusten muuntelevuus

En maininnut keväisissä kirjoituksissani, että koronaviruksilla ja kaikilla muillakin RNA-viruksilla on suuri muuntelevuus. Virusopin luennoilla olemme jo pitkään kertoneet, että molekyyli, joka vastaa viruksen RNA-ketjun monistamisesta tekee aina paljon virheitä. Eräillä muilla saman tapaisilla viruksilla on todettu, että noin yksi “kirjain” noin kymmenestä tuhannesta peräkkäisestä kirjaimesta muodostuu uudessa RNA-ketjussa väärin – se on ns. pistemutaatio. Muutos tuntuu pieneltä virheeltä, mutta yksikin väärä piste voi muuttaa merkittävästi viruksen taudinaiheuttamiskykyä ja taudin vaikeusastetta. Pientä virheenkorjausta voi tosin tapahtua, mutta vaara huomattavaankin viruksen taudin aiheuttamiskykyyn tai vaarallisuuteen on todellinen.

Koronaviruksen osalta muutoksen mahdollisuus on erityisen suuri, koska sen RNA-geenistö on niin kookas, että periaatteessa jokaisessa syntyvässä uudessa virusyksilössä voisi olla vähintään yksi “kirjainmuutos”, joskus useampikin. Lohdullista kuitenkin on, että useimmat muuttuneet virusgeenit aiheuttavat sellaisia proteiinimuutoksia, että ne eivät toimi uusissa viruspartikkeleissa ja ovat siten merkityksettömiä. Lisäksi uusiin viruspartikkeleihin sopeutuvista rakenneproteiineista vain hyvin pieni osa on merkityksellisiä taudin aiheuttamisen kannalta. Siitä huolimatta maapallolla kiertää ja on koko ajan kiertänyt paljon uusia koronaviruksen muunnelmia, joista ainakin osa on aikaisempia ärhäkämpiä ja jotka voivat olla ongelmallisia epidemian hallinnan kannalta.. Vaikka virus on jo nyt voinut muuntua hankalammaksi, niin luultavaa on, että pidemmällä aikavälillä nykyinen koronaviruksemme laantuu rokotusten ja/tai sairastumisten aiheuttaman immuniteetin avulla lieväksi “lastentaudin” aiheuttajaksi. Toisaalta on mahdollista, että ainakin lyhyen aikaa voi maailmaa vielä kiertää entistä hankalampi virus. Tästä viruksesta voinemme ennustaa, että “virus aina vieraanamme”.

Koronavirusrokotteista

Heti viime vuoden alkuviikkoina maailmalla aloitettiin yli 200:ssa yksikössä koronavirusrokotteiden kehitystyö. Osa niistä perustui vanhoihin menetelmiin, mutta suurin osa oli uudempaan teknologiaan perustuva. Sen käytöstä rokotevalmistukseen keskusteltiin jo ainakin 1990-luvulla, mutta ihmisten rokotteita ei uudella tavalla ollut vielä valmistettu. Tarvittavat perusmetodit oli kehitetty jo 1970-luvulta alkaen perustutkimusta tekevissä laboratorioissa ja tekniikka osattiin lähes joka maassa. Lisäksi perusmetodit olivat kaikkien käytettävissä. Siksi rokotteita alettiin kehittää joka puolella maapalloa. Rokotteista on tällä hetkellä tusinan verran valmiina tai lähes valmiina ja tehokin on hyvä. Parisataa muuta rokotekehitystä on vielä etenemisvaiheissaan.

Uudentyyppisten rokotteiden yksinkertainen perusidea on viedä rokotteen avulla tieto viruksen pintarakenteesta rokotettavan elimistöön. Tällöin elimistö tuottaa rokotteen, joka aikaisemmin piti valmistaa lääketehtaassa. Itse asiassa kyse ei nyt olekaan vanhanlaisesta rokotteesta vaan rokotettavan elimistö houkutellaan valmistamaan rokotuksen keskeinen komponentti. Tämän tyyppisellä rokotteella on selvästi vähemmän sivuvaikutuksia, vaikka lievät oireet ovat melko tavallisia, kuten vanhemmillakin rokotteilla. Nämä uudet virusrokotteet kohdistuvat vain viruksen pintapiikkien toiminnnan estoon. Siitä seuraa viruksen kykenemättömyys tarttua soluihin, mikä merkitsee sairauden estoa tai ainakin lievennystä. Tehokkaan immuniteetin on kuitenkin kohdistuttava myös muita viruksen osia vastaan. Siksi arvelen, että tämän koronaviruksen hallintaan saaminen väestötasolla vaatii myös rokotuksen jälkeistä infektiota, tosin lievää, ennenkuin virus saadaan kunnolla hallintaan. Nykyisen kaltainen rokotusohjelma on kuitenkin hyvin keskeinen ensi vaiheen virushallinnassa. Itse ainakin haluaisin kuitenkin saada joskus rokotuksen jälkeen vielä lievän koronainfektion! Tämä mielestäni varmistaisi täydellisemmän immunologisen vasteen kehittymisen.

Havainnnollinen kuva koronaviruksen pinnalla olevan piikin tarttumisesta ihmisen soluun. Ylhäällä näkyy viruksen pintaa, jonka rasvavaipasta piikki (kuviossa punainen) törröttää alaspäin. Alhaalla on ihmisen solun pintaa, jossa on harvakseltaan kuvassa siniseksi värjättyjä molekyylejä, joihin viruspiikin kärki sopii “kuin avain lukkoon”. Sitoutumisesta seuraa infektio. Nyt käytössä olevilla rokotteilla synnytetään vasta-aineita tälle piikille. Ne tarttuvat elimistöön tunkeutumista yrittävän viruksen pintapiikkiin ja estävät sen kiinnittymisen soluun. Sillä mekanismilla saadaan viruksen lisääntyminen estetyksi tai ainakin vähennetyksi. Sairaus siten estyy tai ainakin tauti lievenee. Kuva on Dr. Giuseppe Balistrerin pitämästä esitelmästä Helsingin yliopistolla.

Joitakin yleisiä havaintoja Covid-19 epidemiasta

• Pandemia on kulkenut pääosin muiden hengitystievirusten epidemioiden tapaan.
• Virusepidemioiden hillinnän tehokkaat tavat ovat tunnettuja vuosisatoja, osittain ehkä vuosituhansia (Aasiassa!).
• Pandemian tehokas esto aiheuttaa paljon muita haittavaikutuksia, sekä terveydellisiä ja sosiaalisia että taloudellisia. Siihen viittasin epidemian alkuvaiheessa sanonnalla “harakka tervatulla katolla.”
• Nykyajan ihmiset, ainakin Länsimaissa, ovat haluttomia noudattamaan hyviksi havaittuja estotoimia – ellei heitä pakoteta siihen. Siinä yksi tärkeimmistä epidemian hillinnän ongelmista.
• Ihmisten on vaikea ymmärtää epidemioihin liittyvän todellisuuden tilastollista ja satunnaistakin luonnetta. Täsmällisiä numeerisia vastauksia vaaditaan, vaikka sellaisia ei ole.
•  Edelliseen liittyen asioiden tilan selittäminen suurelle yleisölle on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Väärä viesti saadaan, vaikka oikeaksi harkittu lähetetään!
• Some on täynnä virusepidemioiden tietäjiä, jotka kertovat miten asiat olisi pitänyt hoitaa. Erityisen paljon näyttää olevan “perusteellisen virustiedon” omaavia henkilöitä. He voivat vaikuttaa poliitikkojen tekemiin suojelupäätöksiin.
• COVID-19 epidemiaan liittyy aikaisemmmin huonosti tunnettu tautimekanismi, verisuonivaurio, joka aiheuttaa toisinaan uudentyyppisen ja vaikean keuhko-ongelman. Tämä tulee ennestään alttiille henkilöille, erityisesti iäkkäille ja kroonisesti sairaille, mahdollisesti myös joillekin harvoille geneettisesti poikkeaville henkilöille tai satunnaiesti kenelle tahansa.
• Pääsääntöisesti tämä koronavirus kuitenkin käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin esimerkiksi influenssavirukset ja aiheuttaa erilaisia lisä- ja jälkitauteja, kuten muutkin virusten aiheuttamat yleisinfektiot.
• Koronavirusinfektioon liittyvät kuolemat esiintyvät hyvin erimääräisinä eri valtioissa. Ero liittynee hyvin moniin tekijöihin, joista tärkeimpiä lienevät yhteiskunnan kehittyneisyys, terveydenhuollon taso ja poikkeusellisiin terveysongelmiin varautuminen ennalta.
• Suomessa koronavirusinfektioon liittyvien kuolemien määrä on ollut vähäisempi kuin joidenkin vuosi-influenssaepidemioiden aikana. Näitä asioita tullaan tutkimaan tarkemmin epidemian hiljennyttyä.

Runo koronaviruksesta

Elektronimikroskooppilla otettu kuva kolmesta Covid-19 viruksesta. Niiden koko on noin 100 nanometriä (yksi nanometri on metrin miljardisosa). Virusten pinnalla olevat tarttumapiikit ovat noin 10 nanometrin pituisia.

Virus viipyy vieraanamme,
kulkutauti kiusanamme.
Talttua ei tauti tahdo,
häipyä häijy luojanluoma,
matkalaisen maahantuoma
keuhkoja kuristamasta.

Kumarainen, kurja kansa
kulkee maskit naamallansa.
Tavata ei toistaan tohdi,
karttaa kaikki kosketukset,
alleen kaivaa vanhat sukset,
hiihtelee hiton pitkälle.

Kuolo korjaa kysymättä,
jääkö työtä tekemättä,
ei auta hukassa huuto.
Tyhjillänsä kansan kassa,
hautapaikat hakusassa,
täynnänsä teho-osasto.

Julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 17/2021.
Kirjoittaja Tiina Tulla.

Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Aimon kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä. 
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.