Skip to content

Vastauksia kysymyksiin koskien koronavirusta

Aimo Salmi:

1. Martti Erkkilä kysyy Viruksista yleisesti -blogikirjoitukseeni kirjoittamassaan kommentissa: Miten aktiivisesti sinä Aimo seuraat nykyään alasi julkaisuja? Onko sieltä tullut esille jotain sellaista tietoa koronaviruksesta, joka on yllättänyt Sinut?

Kyllä, istun aamupäivisin ensin muutaman lehden parissa, sekä paperisten että verkollisten. Pyrin lukemaan lääketiedettä yleisesti ja virusasioita erityisesti. Sitten mukaan tulee vielä radio ja TV, joista pääosin tulee ihan oikeata tietoa, mutta pieniä totuuden jälkeiseen aikaan sopivia lipsumisiakin voi joskus kuulla. Onko siis tullut esiin asioita, jotka minulle ovat uusia? Pääosin ei, mutta ainahan sitä uutta oppii, jos jaksaa perehtyä asioihin puutarhapuuhien ja ulkolenkkien lisäksi. Ei siis varsinaisia yllätyksiä, mutta tämän hässäkän alku kyllä yllätti. Tapasin 4.3.2020 turkulaisia virologeja ja muutaman immunologin ja bakteriologin. Siinä vaiheessa tiedot ainakin eräistä Kiinan kokemuksista vaikuttivat hiukan epämääräisiltä, vaikka huolestuttavia “tietoja” oli tullut. Arvuuttelimme epidemian etenemistä. Itse olin ja jotkut muutkin olivat sitä mieltä, että todennäköisesti Suomeen tulee hyvin vuosittaisen influenssaepidemian kaltainen tilanne, tosin sillä erotuksella, että infektiotapauksia ja kuolleisuutta tulee influenssaepidemioita enemmän. Minulle tuli yllätyksenä epidemian raju alku Euroopassa. Syitä siihen kyllä löytyy, mutta alkamiseen liittyy monia kysymyksiä. Minua kyselyttää mm. pörssien hurjat ja nopeat reaktiot, tietoverkon kaikki “asiantuntijat”, jotka painostivat rajusti poliitikkoja ja epäilivät kaikkea vielä vajavaiseen tietoon perustuvia päätöksiä. Pieni osa lehdistäkin näytti keittävän ainakin hiukan pieleen mennyttä tietokeittoa – puuttuiko journalistista osaamista vai oliko halua päteä? Kaikkea tätä tullaan jälkikäteen tieteellisesti selvittämään. Lisäksi, toivottavasti, käydään eettistä keskustelua epidemiaan ja muutenkin terveydenhuoltoon liittyvistä päätöksistä ja niiden pitkäaikaisista vaikutuksista mm. talouteen ja sitä kautta myöhempään terveydenhuoltoon. Se ei ole pelkästään etulinjan toimijoiden asia, vaan poliitikkojen pitää vihdoin suostua ottamaan kantaa priorisointiin lääkärien ja muiden terveydenhuollon vastuuhenkilöiden mukana, koska terveyshuolto on nimenomaan päättäjien vastuulla mm. rahoituksesta huolehtimisen kautta! Ekonomistit on myös saatava mukaan myöhempiin keskusteluihin.

2. Martti Erkkilä kysyy: Onko niin, että tiede tulee joka tapauksessa aina jossain määrin ”jälkijunassa”, ja luonto pääsee yllättämään?

Hyvä kysymys, niin kuin on usein tapana sanoa. Lyhyt vastaus on, että tulee. Pidemmässä vastauksessa on todettava, että sillä on syynsä. Asian voinee määritellä siten, että ensin pitää olla joku selkeä ongelma, jota voi tutkia. Jos ongelma tulee ns. puskista, on vaikea useinkin lähteä kunnolliseen tutkimukseen kovin kiireellisellä aikataululla. Nytkin on tullut “alustavia tuloksia”, joista jotkut tullaan osoittamaan virheellisiksi, jotkut suuntaavat myöhempiä, tarkempia ja luotettavampia tutkimuksia.

Tutkimussyyn lisäksi täytyy olla menetelmiä, joilla tutkimusta tehdään. Tässä asiassa ei ole ongelmia. Virustutkimus ja muukin perustutkimus on tuottanut menetelmiä, joita tarvitaan tämänkin epidemian tutkimisessa. Joitakin niistä on aikoinaan kehitellyt myös Turun yliopiston virusopin laitos. Viime aikoina myös eräät kaupalliset yritykset ovat kehittäneet herkkiä menetelmiä virusten havaitsemiseen ja niiden aiheuttamien vasta-aineiden osoittamiseen.

3. Martti Erkkilä kysyy: Voidaanko sanoa, että luonto toimii joka tapauksessa tarkoituksenmukaisesti, kun tarkastellaan asiaa evoluution kannalta?

Tässä ja seuraavassa kysymyksessä siirrytkin sitten tieteen ja luonnon mekanismeihin ja jopa filosofiaan. Ne ovat tärkeitä kysymyksiä ja niitä on aina viihdyttävää pohtia.

Toimiiko luonto siis tarkoituksenmukaisesti evoluution kannalta? Tämä asia ei ole ehkä kovin helppo perusteellisesti tai yksinkertaisesti selitettävissä, mutta yritetään nyt kuitenkin jotakin.

Luonto ei varsinaisesti mieti miten tässä toimisi. Mekanismi on toisenlainen. Luonto pyrkii tasapainoon, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja luonnon omat tai ihmisen pienetkin ylilyönnit tulevat kyllä tasoitetuiksi luonnon mekanismeilla. Jos esimerkiksi kauriskanta Satakunnassa laajenee suhteettomasti, niin sudet kyllä “haistavat” tilanteen tai pelkästään uteliaisuudesta ja ruoan toivossa tulevat vähitellen vaikka Venäjältä asti hoitamaan asian “oikeaan” tasapainoon. Jos taas ihmiset ruokkivat luonnoneläimiä, voi lajin kanta kasvaa suhteettomasti. Metsästäjät tosin tulevat apuun esimerkiksi kauriiden vähentämisessä, mutta ihmisen järjellä ei aina pystytä saavuttamaan tasapainoa. Jos näinä päivinä vanhemmat miehet menehtyvät koronavirukseen, vähenevät maaseudun metsästäjät, jotka useimmiten ovat juuri vanhempia miehiä. Kauriit voivat tällöin alkaa lisääntyä ja sudet myös. Lallin lampaiden elämä voi silloin myös vaarantua ja pääsiäisenä ei mistään saada enää savustettua lampaanviulua. Tämäntapainen on luonnon tasapaino, jonka me ihmiset monella tavalla nykyään vieritämme pois tasapainosta ja lopulta tuhoamme. Viime kädessä luonto ehkä palauttaa tasapainon, koska se toimii kuten yllä yritin hahmotella.

Toinen kommentti vielä. Niin kuin tiedämme, nykyinen koronavirus leviää erityisesti tiheimmin asutuilla paikkakunnilla. Kun ihmiskunta nyt pakkautuu miljoonakaupunkeihin tai suurehkoihin asutuskeskuksiin, niin ihmisestä ihmiseen siirtyvät virukset saavat erinomaisen kasvumahdollisuuden. Tiheä asutus on monella tavalla hyödyllinen tutkimuksen, innovaatioiden ja talouselämän kannalta ja lopulta myös ihmiskunnan kehityksen kannalta, mutta tässäkin asiassa pitää löytää jonkinlainen tasapaino, siis asutuksen paikallinen tasapaino.

4. Martti Erkkilä kysyy: Kun jokin populaatio kasvaa luonnossa liian suureksi, iskee tauti jossain vaiheessa, ja harventaa populaatiota siten, että vahvimmat jäävät jäljelle. Onko ihmiskunnassa esiintyvien pandemioiden kanssa myös perimmältään tästä kyse?

Tässä minun pitää korjata varsin yleistä virhettä, joka useimmilla ja myös Sinulla näyttäisi olevan: Evoluutioteoria EI sano, että vahvimmat jäävät jäljelle, vaan parhaiten muuttuneisiin olosuhteisiin sopeutuvat jäävät jäljelle katastrofeissakin. Itse asiassa on esimerkkejä siitä, että jopa ennen heikoimmiksi koetut menestyvät parhaiten olosuhteiden muuttuessa. Lievästi provosoiden kysyn vielä: Onkohan yhteisöjen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen evoluutio saavuttanut sellaisen tilan, jossa vahvin ja sopeutuvin onkin naissukupuoli metsästäjä-keräilijöiden mieskäyttäytymisen sijaan? Hyvä kysymys, voinee tässäkin sanoa.

Luulisin, että voin vastata alkuperäiseen kysymykseesi myöntävästi: Pandemiat voivat olla myös “luonnon mekanismi” liian suureksi kasvavan väestön vähentämisessä samalla kun luonnon toisenlainen tasapaino kohtelee esimerkiksi juuri peurakantaa. Historiasta luemme monista tapauksista, joissa epidemiat ovat vähentäneet rajusti väestöä, jopa lähes jonkun pienemmän alueen koko ihmispopulaatio on hävinnyt. Euroopassa keskiajalla hävisi bakteerin aiheuttaman mustan surman aikoihin noin 50% koko väestöstä. Eläinkunnasta on myös hyviä esimerkkejä kirjallisuudessa. Siis: Ellemme me ihmiset halua hoitaa asioita hyvällä ja parhaaksi todetulla tavalla, niin kyllä luonto sitten puuttuu asiaan!

Tässä yhteydessä voimme hiukan muistella myös juuri menehtynyttä Pentti Linkolaa. Hän oli täydellinen toisinajattelija ja toisintoimija ja hyvä kirjoittaja. Hän perusti ajattelunsa mm. luonnon tasapainon ajatukseen, josta yllä oli puhe. Yksi hänen teemoistaan oli maapallon liikakansoitus, josta hän oli sitä mieltä, että maapallolla ei järkevästi voi olla enempää kuin 1 miljardi ihmistä. Kaikki nykyiset ongelmat tulisivat sillä tavalla hoidetuksi, varmuudella virusten aiheuttamat pandemiatkin. Suorapuheisena ja radikaalina ajattelijana hän ehdotti väestön vähentämiseksi mm. laajan atomisodan alkamista ja rajua pandemiaa, joka tuhoaisi suuren osan ihmiskuntaa ja jättäisi tuon miljardin jäljelle. Näitä ei monikaan halua tapahtuviksi, mutta ne olisivat maapallon pelastus hänen harkintansa tuloksena. Arvostan kuitenkin suuresti Pentti Linkolan perusajattelua, mutta en toki hänen radikaalimpaa ehdotteluaan. Rauha Pentti Linkolan muistolle.

5. Martti Erkkilä kysyy: Covid-19 taudin kynsissä tehohoitoon joutuneista 30-50 prosentti kuolee. Arvioitko, että Suomen ehkä maailman parhaimman hoitotekniikan ansiosta voimme päästä lukeman alarajalle ja jopa sen alle?

Kysymys ei liity yksistään terveydenhuollon toimintaan, vaikka se keskeinen onkin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on ilman muuta joitakin “parempia” hoitopaikkoja kuin Suomessa, mutta niitä on vain harvoille rikkaille. Suomessa sen sijaan on lähes yhtä hyvät mahdollisuudet koko maassa varallisuudesta ja taustasta riippumatta. Toinen asia on väestön ikä. Koska tämä koronavirus niin kuin monet muutkin hengitysteitä infektoivat virukset ovat tuhoisia raihnaisille vanhuksille ja nuoremmillekin, jos heillä on vaikeita muita sairauksia. Pääasia väestöstä näyttää selviytyvän tästä viruksesta niin kuin vuosittaisen influenssan aikana. Tällöin emme suuremmin huolestu, vaikka Influenssa A:n vuotuinen variantti siirtää manan majoille riskiryhmissä olevia vähintään pari sataa kanssaihmistämme, toisinaan hyvin paljon enemmänkin. Myönnän, että tämän koronaviruksen aikana on kyllä ollut perustellusti suurempaa huolta kuin vuotuisissa influenssa-epidemioissa. Syyt siihen voinen kertoa jossain toisessa kirjoituksessa.

Sitten lyhyt vastaus kysymykseesi: Emme vielä tiedä vastausta. Sairaalat pystyvät kyllä antamaan parhaan mahdollisen hoidon, mikäli sinne ei ole yhtä aikaa mahdoton tunku. Kaikki riippuu siitä, miten hyvin saamme epidemian pysymään toivotuissa rajoissa ja halutussa aikataulussa. Itse odotan mielenkiinnolla epidemian aiheuttamien menehtymisten määrää. Haluan erityisesti verrata lukumäärää vuosittaisten influenssakuolemien määrään. Jos luku jää alle viimemainittujen keskiarvon, niin annan sairaanhoitojärjestelmälle ja vajavaisten tietojen pohjalla operoiville epidemiologeille suuren tunnustuksen ja papukaijamerkin.

Jäädään seuraamaan kehitystä.

Vastauksia kysymyksiin liittyen koronavirukseen

Täältä virusten olemuksen opettelu nuorena lääkärinä alkoi. Kuva on Turun yliopiston virusopin laboratorion käytävältä. Kuvassa vasemmalla oppi-isäni, professori Pekka Halonen (kravatti kaulassa), keskellä minä ja vasemmalla toinen professorin silloisista assistenteista. Virusoppi toimi alun perin kellarissa, tilapäisissä tiloissa, jotka olivat lainsäädännön mukaan laittomia. Molemmat sivuillani olevat henkilöt olivat maan eliittipiireistä ja minä entisen mäkitupalaisen poikana mukana. Päät kolisivat ilmastointiputkiin, mutta henki oli erinomainen sekä Turussa että Helsingin laboratoriossa, jossa professorina oli hieno aatelismies, Nils Oker-Blom. Kuva: Aimo Salmin kotialbumi.


Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Aimon kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä. 
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

 

3 kommenttia

  1. Susanna Salo-Kimppa 12.4.2020 klo 16:16

    Kiitos, Aimo, jälleen mielenkiintoisesta tekstistäsi! Parikin asiaa tuli mieleeni, joista ensimmäiseen osittain löysin juuri vastauksen Marita Holkerin edellisen tekstin kommenteista.
    Meillä perheessä keskustelua on herättänyt eri maiden erilaiset tavat kohdata pandemia jo siitäkin syystä, että perheenjäseniä asuu Suomen rajojen ulkopuolellakin. Erot rajoitusten tulkinnassa ovat kansallisesti huomattavia. Ruotsin tapa on herättänyt jopa väittelyä, ja minua kiinnostaisi oma mielipiteesi naapurin valinnasta. Tutkijana seuraat varmasti pandemian jälkeistä maailmaa mielenkiinnolla, mutta miten itse olisit ohjeistanut päättäjiä tällä tiedolla? Talous on Ruotsissa varmasti ohjannut linjojen vetoa, mutta ihan puhdas kokemuksellinen mielipiteesi kiinnostaa.
    Toiseksi mietin, miten nämä huikeat tekstit saisimme mahdollisimman laajan lukijakunnan käyttöön? Teatterin sivujen kautta ”markkinoimalla”? Alasatakunnan kautta? Sääli, että toistaiseksi lukijakuntamme on kovin pieni.

    • Aimo Salmi 13.4.2020 klo 10:05

      Kiitos kysymyksistäsi, Susanna.

      Ymmärtääkseni nämä epidemiaan liittyvät päätökset ihmisten käytösten rajoittamisesta tehdään useimmissa maissa matemaattisten mallien avulla ottaen huomioon kunkin maan lainsäädännön mahdollistamat toimenpiteet. Lainsäädäntöä voidaan kiireellä muuttaakin kuten Suomessa tehtiin. Me haluamme, ihan oikein, että valtiovallan tekemät toimet ovat valitsemiemme kansalaisten eduskunnassa tekemien päätösten mukaisia. Toisin on ns. diktatuureissa, joissa yksi, yleensä mies, tekee päätökset. Tällöin päätösten noudattamista saatetaan valvoa tarkasti ja rikkureita rangaista rajusti. Tästä tilanteesta seuraa, että emme voi kopioida epidemian rajoittamistoimenpiteitä suoraan esimerkiksi eräistä Aasian maista. Näyttää myös olevan, niin että jopa Euroopassa kansalaisten käyttäytyminen eroaa eri maissa. Tästä tosiasiasta seurannee se, ettei tässä omassa maanosassammekaan voi tehdä ihan samalla tavalla joka maassa parhaan tuloksen saavuttamiseksi.

      Tiedämme, että vielä tällä hetkellä paras ja todellakin ainoa keino meidän nykyvihollisemme, erään koronaviruksen, torjuntaan ovat karanteenityyppiset toiminnat. Tämä tosiasia ei vaan näytä tarttuneen kaikkiin kanssakansalaisiimme. Joskus vuoden tai parin kuluttua saatamme saada rokotteen, joka, toivon mukaan, on ratkaisu tähän virusongelmaan.

      Palaan vielä yllämainittuihin matemaattisiin malleihin. Ne ovat varmasti ihan hyviä ja pääosin luotettaviakin ja vaativat perusteellista matemaattista ja epidemiologista osaamista. En tunne niitä yksityiskohtaisesti, mutta taustoista tiedän kuitenkin sen, että ne perustuvat olemassaoleviin havaintoihin ja vastaavista malleista saatuihin kokemuksiin. Ongelma on juuri siinä, että ei ole vielä kunnon tietoja useimmista nykyisen koronaviruksen käytöksestä eri tavalla toimivissa yhteiskunnissa. Kun ei ole kunnon esihavaintoja, niin tietokonemalli voi viedä ainakin jossain määrin harhaan. Poliitikkojen ja muiden päättäjien on pakko kuitenkin tehdä ajallaan päätöksiä tietoisena niiden mahdollisesta virheellisyydestä. Viimeistää jälkikäteen “musta-tuntuu-epidemiologit” voivat sitten kertoa miten olisi pitänyt tehdä ja vaatia päättäjiä oikeuden eteen. Niin se näyttää toimivan.

      Kysyt, miten olisin ohjeistanut päättäjiä tässä vaiheessa. Jos olen rehellinen, niin sanon, että tutkijana en olisi rohjennut antaa mitään neuvoa. Jos sensijaan viisaat epidemiologini supertietokoneineen olisivat voinet vakuuttaa minut siitä, että mallin käytettävissä olisi ollut riittävät tosiasiat tutkittavan viruksen jo aikaisemmin havaituista leviämisominaisuuksista, olisin voinut ottaa kantaa. Ehkä olisin siinä tapauksessa ollut lähimpänä Ruotsin mallia, jos siinä olisi voitu arvioida koko odotettavissa oleva epidemia, ensimmäisen, toisen ja mahdollisesti kolmannenkin epidemia-aallon kulku ja vaikutus sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Sellaista tilannetta ei vielä ole. Tarkemmin ajatellen haluan kuitenkin uskoa, että Suomen valinnat ovat niitä (lähes) parhaita maailmanlaajuisesti. Aika senkin näyttää.

      Kyllä meidän on vaan hyväksyttävä se tosiasia, että päättäjät ja me muutkin olemme aika pahassa hernerokkasumussa, joka kokemuksen mukaan pikku hiljaa kyllä vähenee. Tähän sopinee vielä eräs filosofisempi toteamus: Ihminen on kypsä aikuinen vasta sitten kun hänelle on kehittynyt epävarmuuden sietokyky.

      Sitten vielä kysymys lukijakunnan laajentamisesta. Varsinaisesti olen halunnut kirjoittaa viruksista tälle mukavalle, pienelle kylälle ja sen asukkaille. Toisaalta yliopistolaki edellyttää, että ainakin virassa olevat yliopistolaiset ovat kiinteässä yhteydessä ympäröivään yhteiskuntaan ja levittävät mahdollista osaamistaan ja tietämystään joka puolelle (kunhan ympäristö on vastaanottavainen). Voin kai tulkita sen niin, että tämä koskee myös eläkkeellä olevia. Varsinaisesti minulla ei ole mitään sitä vastaan, että yleisö laajenee. Se lienee hyvä myös tämän kulttuurikylän muillekin toiminnoille. Itse en halua sitä varsinaisesti tehdä ja hiukan varmaan pelkään sitäkin, että yleisön ollessa laaja tulen istumaan päiväkaudet tietokoneen ääressä vastaillen hyviin kysymyksiin. No, sehän saattaa olla minun kutsumukseni tällä hetkellä. Summa summarum: Jos kylä haluaa levittää tietoa näistä sepustuksista, niin siitä vaan. Voin itse harkita tarjoavani vaikka Alasatakuntaan jotain koronavirusta sivuavaa. Mietitään !

      P.s. Kyllä sitä ensimmäistäkin, yleisvirologista juttua, on verkosta avattu. Sanna kertoi, että parissa päivässä oli yli 100 katselua. Sehän on enemmän kuin kylässä asuintaloja !

  2. Martti Erkkilä 19.4.2020 klo 11:45

    Kiitos Aimo oivallisista vastauksistasi kysymyksiini.
    Kommenttina haluaisin tähän vielä lisätä:
    Perimmäistä ajatustapaani tuo viheliäinen virus ei ole mullistanut. Oikeastaan ymmärrän koronaa. Ihminen on melkoinen öykkäri maapallolla. Se kuvittelee omistavansa planeetan ja toimii kuuntelematta luontoa. Korona pistää nyt ihmisen polvilleen poimimalla vanhoja ja raihnaisia. Pahoin pelkään, että koronan antaman oppitunnin anti taas pian unohtuu, kun maailmalla ruvetaan panemaan taloutta kuntoon.

Kirjoita kommentti





Scroll To Top