Skip to content

Viruksista yleisesti

Aimo Salmi:

Viruksista yleisesti

Laborantti käsittelee viruksia 1960-luvulla otetussa kuvassa suojautuneena virusinfektiolta silloisten mahdollisuuksien mukaan. Kuva: Aimo Salmi.

Nyt näyttää olevan tarvetta tietoon viruksista. Olen sopinut tämän blogin ylläpitäjän, Sannan, kanssa viruksista ja tietysti myös koronaviruksista kirjoittamisesta. Näitä tekstejä tulee silloin tällöin ja tarpeen mukaan. Keskityn siis viruksiin, koska muuta tietoa näyttää löytyvän yllin kyllin verkosta ja muista lähteistä.

Miksi siis minä kirjoitan näistä asioista?

Olen kyllä Tuiskulan kylän poikia, mutta olen tehnyt muutakin kuin harventanut juurikasveja tai nostanut heiniä seipäille ja muuta sellaista. Elämä vei sittemmin yliopistoon. Sieltä tulin lääkärinä ulos. Toimin vuosia tutkien potilaita ja yrittäen parhaani mukaan saada heitä parempaan kuntoon. Työssäni vastaan tuli tavattoman kiinnostava taudinaiheuttajaryhmä: virukset, jotka vetivät tutkimustyön piiriin. Sitten piti väitellä ja työskennellä vuosia useissa ulkomaisissa virustutkimuslaitoksissa. Lopulta minut palkattiin virusopin professoriksi tutkimaan viruksia ja opettamaan lääkäreiksi koulutettavia. Voinen nyt kai kirjoittaa J.L. Runebergin tapaan, että “Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.”

Viirus vai virus?

Aloitetaan puhumalla sanasta virus. Sana on latinaa ja suomennettuna se on myrkky. Siinäpä se, näinä aikoina olemme kyllä kokeneet sitä myrkkyä ja jonkin aikaa sitä vielä löytyy.

Meitä virologeja hiukan harmittaa, että ihmiset lausuvat “virus”-sanan “viirus”. Tuo lausuminen on samaa kuin sanoisi kaverilleen “Voisitko tuoda minulle kaupasta kiilon vehnäjauhoja” tai “Lähden Viiroon ostoksille”. Lääkäritkin tosin joskus takavuosina äänsivät sanan väärin. Joku lievästi tuhmaa vitsiä vääntävä lääkäri kertoi seuraavaa. Lääkäri: “Teillä on viirustauti.” Potilas, ehkä vanhempi naisihminen: “Ei mun viirussani ol mittään vikkaa”. Sellainenkin erehdys voi tulla, jos väärin ääntää. Äännetään siis oman suomenkielemme mukaisesti (ruotsinkieliset saa poikkeusluvan)!

Kaikilla lajeilla on viruksia

Viruksista yleisesti

Tässä 1990-luvulla otetussa kuvassa laboranttia suojaa ns. “laminarflow” suojakaappi, jossa ilma kiertää kaapissa eikä pääsen sieltä ulos. Ilma myös steriloidaan ultraviolettivalolla kierron aikana. Virustutkijan tarvitsee vain työntää työskennessän hansikoidut kätensä kaappiin. Tämäkään kaappi ei ole riittävän turvallinen todella vaarallisten virusten tutkimiseen. Se ei siis sovellu nykyisen koronaviruksen tutkimukseen, vaan tarvitaan ns. turvalaboratorio. Sellainen on mm. Turun yliopistolla/TYKS:n laboratoriossa. Kuva: Aimo Salmi.

Nyt sitten hypätään virusten kiehtovaan maailmaan. Me ihmiset ajattelemme helposti, että virukset ovat vain meidän ongelmamme. Niin ei ole, vaan kaikki eliöt, jotka ovat soluja tai muodostuvat soluista, “kärsivät” niistä. Koiranomistajat tietävät, että noilla rakkailla lemmikeillämme on virustauteja. Parhaiden tunnettu lienee penikkatauti, jonka aiheuttaa tuharokkoviruksen lähisukuinen virus. Myös muilla kotieläimillä on vaarallisiakin virustauteja.

Kaikilla villieläimillä on omat virusongelmansa, jotka tunnetaan vain pieneltä osin. Meille ihmisille villieläinten ja eräiden kotieläintenkin virukset voivat muuntua hieman ja kyetä siirtymään joko suoraan tai jonkun muun eläimen kautta ihmisiin. Näin näyttää käyneen nyt ihmisissä kiertävälle koronavirukselle.

Yllä mainitut eläimet, mukaan lukien apinalaji nimeltään ihminen, ovat aika lailla samanlaisia, imettäväisiin kuuluvia olioita. Kun soluihin perustuvia elollisia “olentoja” on tutkittu, on kaikista löydetty niille tyypillisiä viruksia. Pääsääntöisesti ne eivät hevillä siirry toisiin lajeihin, koska ne ovat erikoistuneet käyttämään isäntäeliönsä solujen mekanismeja, jotka eivät kaikilta yksityiskohdiltaan ole samanlaisia kuin kaukaisilla lajeilla, kuten esimerkiksi etanalla ja ihmisellä.

Kasvit ovat toisinaan myös virusten vaivaamia. Kasvivirusten siirtyminen kasvista toiseen vaatii kovin erilaisia mekanismeja kuin virusten siirtyminen ihmisestä toiseen. Maailman ruokahuollon suhteen niillä on kuitenkin myös suuri merkitys. Positiivisena seikkana voi myös mainita, että eräitä viruksia on käytetty aiheuttamaan mielenkiintoisia värimuunnoksia tulppaaneilla ja ehkä muillakin kasveilla.

Yksisoluisilla “eliöillä” on myös omat viruksensa. Parhaiten tunnettuja ovat bakteerien virukset, , joita kutsutaan bakteriofaageiksi, Niiden tutkimuksesta koko nykyaikainen virologia itse asiassa alkoi 1940-luvulla. Tuo tutkimus oli monen kansalaisenkin tänä päivänä moittimaa perustutkimusta, joka perustui puhtaasti vain uuden oppimisen haluun. Tuo tutkimus oli kuitenkin perusta ihmisen virusten tutkimiseen erityisesti vasta 1960-luvulta alkaen. Ilman bakteeriofaagien tutkijoita emme tietäisi tänä päivänä kaikkea tärkeää tietoa ihmisen viruksista ! Bakteriofaagien tutkijat saivat myöhemmin useita Nobelinpalkintoja. Näitä bakteerien viruksia on kehitelty myös bakteeritautien torjuntaan, koska antibiootit menettävät koko ajan tehoaan bakteeritautien parantamisessa.

Eläinten ja ihmisten viruksia käytetään myöskin, tosin muunneltuina, joidenkin ihmisen tautien hoitokokeiluissa. Tähän mennessä saadut tulokset ovat lupaavia. Vielä laajemmin viruksia käytetään nykyaikaisessa molekyylitason tutkimustyössä (molekyylibiologia) siirtämään geenejä tai niiden osia eliöstä toiseen. Tämäkin tutkimusalue laajenee koko ajan.

Tämä tästä tänään. Siis jotakin perusasiaa minusta ja viruksista. Tarkoitus on alkaa myöhemmin puhuman koronaviruksesta ja muistakin viruksista soveltuvin osin. En ole tässä vaiheessa vielä päättänyt tarkemmin millä ohjelmalla edetään. Joka tapauksessa joitakin pätkiä kirjoittanen.

Nyt on tilaisuus kysyä

Luennoitaessa ja asioista kirjoittaessa ongelmana on tietämättömyys lukijoiden tiedon tasosta. Olen selvillä, että koulussa tulee kyllä esille perustietoja viruksista, mutta tämänkin blogin lukijoissa lienee henkilöitä, joilla ei ole paljoakaan tietoa viruksista ja niiden aiheuttamista taudeista. Niinpä pyydän ymmärrysongelman noustessa tai kysymyksen muuten herätessä, kommentoimaan tai esittämään kysymyksen alla olevassa kommenttilaatikossa. Vastaan siihen suoraan tai muotoilen hieman pidemmän esityksen tähän blogiin, parhaani mukaan.

Minulle voi osoittaa kysymyksen myös sähköpostilla: aimo.salmi (at) fimnet.fi

Puhelimella voi soittaa, jos asiaa on vaikea kirjoitettuna muotoilla: 05063941. (Olen aika paljon ulkona puuhailemassa tai lenkillä kävellen tai pyöräilemässä. Soittopyynnön voi myös jättää.)


Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Aimon kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä. 
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

9 kommenttia

  1. Veikko Salo 2.4.2020 klo 14:06

    Hyvä! Nyt meillä on lähiruuan lisäksi käytössä lähitietoa. Toimittajilla on ymmärrettävästi pakonomainen tarve kirjoittaa koronasta vaikka joskus tuntuu menevän puurot ja vellit sekaisin. Mieltä askarruttaa nyt, miten tästä tullaan ulos? Piiloutuuko virus jonnekin reserviin keräämään voimia? Miten syntyy laumasuoja? Miten kehitetään rokote? Kauan eläneenä moniakin tauteja sairastaneena (esim. aasialainen) olen ymmärtänyt jonkinlaisen rokotusvaikutuksen syntyneen sairastamalla. Ei tekisi mieli koronaa sairastaa.

    • Aimo Salmi 4.4.2020 klo 14:31

      Veikko, kiitos kommentista ja kysymyksistä. Niitä kaipailen, koska tiedän asiatiedon puutteen näistä taudinaiheuttajista olevan melkoinen. Muutkin siis – rohkeasti vaan kysymään ja kommentoimaan ! Niin se ymmärrys saataneen lisääntymään ja itsevarmojen ”musta tuntuu”-asiantuntijoiden määrää voidaan vähentää.

      Itse asiaan yritän palata erillisessä kirjoituksessa, koska lyhyesti on vaikea kertoa riittävästi. Totean tässä kuitenkin, että paras tapa koronan tulevia leviämisiä voidaa tehokkaimmin estää rokottamalla. Tällä hetkellä meillä on vielä vain itsemme pitäminen etäällä muista ihmisistä ja käsien ahkera pesu. Emmehän tiedä kuka voisi sairastaa oireettomana ja mihin he virustaan ovat jättäneet.

  2. Susanna Salo-Kimppa 2.4.2020 klo 23:26

    Kiitos, Aimo! Nuorimmaiseni kanssa lenkkeillessä olen hänelle kertonut, että Salmin talossa on alan parasta tietämystä. Kaikki tieto on kiinnostavaa ja nuo isän esittämät kysymyksetkin ovat myös omassa mielessäni. Odotamme jatkoa!

    • Aimo Salmi 4.4.2020 klo 13:37

      Kiitos kommentista, Susanna.

      Harkitsepa aina tekstejäni lukiessa, mikä asia voisi vaatia lisäselvennyksiä tai mitä muuta tulee mieleen. Vastailen kun ehdin tai osaan.

      Terveisiä perheesi naispuolisille ja Harrille myös.

  3. Martti Erkkilä 5.4.2020 klo 11:52

    Mainiota, että meillä on mahdollisuus saada virusopin professorilta näin ”keittiön kautta” asiantuntevaa oppia.
    Tietoa covid-19 taudista ja sen aiheuttajasta tulvii valtavasti. Tieteellisiä julkaisujakin kaiketi alkaa jo olla käytettävissä, sillä aineiston määrä lienee riittävä. Tieto täsmentynee jatkuvasti.
    Kysymyksiä:
    1. Miten aktiivisesti sinä Aimo seuraat nykyään alasi julkaisuja? Onko sieltä tullut esille jotain sellaista tietoa korona-viruksesta, joka on yllättänyt Sinut?
    2. Onko niin, että tiede tulee joka tapauksessa aina jossain määrin ”jälkijunassa”, ja luonto pääsee yllättämään?
    3. Voidaanko sanoa, että luonto toimii joka tapauksessa tarkoituksenmukaisesti, kun tarkastellaan asiaa evoluution kannalta?
    4. Kun jokin populaatio kasvaa luonnossa liian suureksi, iskee tauti jossain vaiheessa, ja harventaa populaatiota siten, että vahvimmat jäävät jäljelle. Onko ihmiskunnassa esiintyvien pandemioiden kanssa myös perimmältään tästä kyse?
    4. Covid-19 taudin kynsissä tehohoitoon joutuneista 30-50 prosentti kuolee. Arvioitko, että Suomen ehkä maailman parhaimman hoitotekniikan ansiosta voimme päästä lukeman alarajalle ja jopa sen alle?

    • Aimo Salmi 7.4.2020 klo 13:07

      Kiitos Martti kysymyksistä. Hyvä, että muistat pitää yhteyksiä syntymäkylääsi. Arvostusta siis tamperelaisillekin! Kerro muillekin manselaisille arvostamasi kylän tapahtumista ja blogista. Saattavat oppia jotakin uutta Suomesta ja viruksista.

      • Aimo Salmi 7.4.2020 klo 13:14

        Piti vielä sanoa, että kirjoitan vastaukseni blogitekstinä, kunhan puutarhakiireiltä ja luonnossa liikkumiselta ehdin.

    • Sanna Kinnunen 12.4.2020 klo 18:41

      Aimo on kirjoittanut näihin Martin kysymyksiin vastauksen blogikirjoituksena, johon voit tutustua tästä linkistä: https://tuiskula.info/totta-tosiaan/vastauksia-kysymyksiin-koskien-koronavirusta/

Kirjoita kommentti





Scroll To Top