Seppo Holkeri kysyi sähköpostissa itseään askarruttavan kysymyksen: ”Kannattaako minun ja Maritan ottaa pneumokokkirokotus vai onko se silkkaa rahantuhlausta?”

Kysymys on hyvä, koska keuhkot voivat virusinfektion seurauksena helposti saada myös Pneumokokkibakteerin, joka ei ole mikään “hällä väliä mikrobi”.

Koska tämä asia voi kiinnostaa ainakin vanhempia kansalaisia, niin kopioin vastaukseni alle:

Pneumokokki on tosiaan ollut toisinaan merkittävä vanhojen ihmisten vaikean keuhkotulehduksen (pneumonian, sanovat lääkärit) aiheuttaja ja periaatteessa se on estettävissä rokotteella. Koska tuo cocci (pienehkö, pyöreähkö bakteeri) on myös ajottain pienten lasten vaikeakin ongelma ja heistä se voi siirtyä usein vanhoille, niin lapsia on rokotettu viime aikoina. Näyttäisi siltä, että lasten rokotukset vähentävät myös vanhojen ihmisten pneumococciin sairastumista. Itse kuuntelisin tässä vaiheessa ennenkaikkea THL:n asiantuntijoita, koska en ole enää niin tarkkaan seurannut tämän tiedon kehittymistä. Ehkä päätöstäsi helpottaisi se, että itse mietin omalla kohdallani tuota rokotusta pari vuotta sitten. Päädyin siihen, että tilastollisesti ajatellen vaara omaan sairastumiseen olisi vähäinen. En siis ottanut rokotetta. Toinen asia tietysti on löytyykö osatautina coronavirukseen kuolleilta pneumococcia. Jos alkaa löytyä, niin sitten kai pitää sekin rokote ottaa. Aika näyttää, taaskin.

Mitä taas rahantuhlaukseen tulee, niin pääsääntöisesti se päätös on jokaisen oma asia. Edellisen kappaleen tekstin perusteella voinee arvella, että ainakin pari vuotta sitten mahdollisesti ajattelin tuota rokotusta rahan tuhlaukseksi. Tilastollisesti harkiten ainakin.

Lopuksi vielä kommentti lääkkeiden vaikutuksista ja ns. sivuvaikutuksista. Tuo viimemainittu termi on itse asiassa eräänlainen ”tekninen” termi, jolla pyritään kertomaan, mihin sairauteen lääke on kehitetty. Kaikki vaikutukset, siis myös ”sivuvaikutukset” ovat lopulta samoja, vain vaikutuksia. Tosiasia joka tapauksessa on se, että lähes kaikilla yhdessä elimessä saatavilla hyvillä lääkevaikutuksilla saadaan muualla elimistössä myös jossain määrin muita ”vaikutuksia”. Ne ovat joskus hyödyllisiäkin, kunhan älytään kokeilla niitä muissakin ongelmissa. Tällaisia vaikutuksia nyt sitten haetaan vaikeissa koronavirusoireissa. On myös muistettava, että nämä mahdolliset lääkkeet eivät välttämättä vaikuta paljoakaan itse viruksen lisääntymiseen, vaan estävät ennenkaikkea infektiosta johtuvaa tautiprosessia. Sekin voi olla ratkaiseva potilaan elävänä selviytymisessä. Ihan järkevää ajattelua, vai mitä?

Marita, kiitos asian ytimen käyvästä kysymyksestä. Poliitikkojen pitäisi tehdä päätös vakavasti sairaiden tehokkaasta hoitamisesta sekä taudin leviämisen estämisestä, josta seuraa ennenäkemätön talousongelma. Kyseessä on se vanha harakan ongelma tervatulla katolla: “Nokka tarttui pyrstö irtos, nokka irtos pyrstö tarttui.” Toisin sanoen olemme “mahdottoman” eettisen ongelman edessä. Useimmat ihmiset haluavat pelastaa sen pienemmän ryhmän, joka koostuu vanhoista ja sairaista sekä joistakin nuoremmista, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet riskiryhmään. Suurin joukko, perusterveet, eivät pelastusta tarvitse. Lääkäri etiikan kannalta päätös on varsin selvä: Ihmiset, terveydentilasta huolimatta on yritettävä pelastaa. Talouden kannalta tilanne on toinen.

Kysymys on ennen kaikkea siitä, ettemme tiedä miten tautitilanne missäkin valitussa epidemian eston yrityksessä kehittyy. Päätöstä pitää tarkastella siltä kannalta, miten koko tämän viruksen aiheuttama epidemia lopulta kulkee. Epidemiassa tulee todennäköisesti toinen ja ehkä kolmaskin aalto. Lopputulosta pitää arvioida kaikkien näiden aaltojen kokonaisuudesta käsin. Ruotsalaiset näyttivät ensin ottaneen sellaisen kannan, että annetaan alkuun sairauden lisääntyä ja kuolemantapauksiakin tulla. Ajatus ilmeisesti oli, että väestöön syntyisi merkittävä immuniteetti, joka estäisi vaikean toisen ja lievemmän kolmannenkin aallon. Tällöin ehkä hankalien sairastumisten kokonaismäärä olisi pienin mahdollinen ja kuolemiakin olisi kokonaisuudessaan vähemmän. Nyt Ruotsi näyttää harkitsevan tämän tavan järkevyyttä.

Eri maat ovat ottaneet hyvin erilaisia lähestymistapoja tähän ongelmaan. Tutkijana totean, että maailmassa on nyt käynnissä perusteellinen “tieteellinen koe” sen selvittämiseksi, miten pitää tämänkaltainen pandemia hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeätä tämä on siksi, että jonakin tulevaisuuden ajanjaksona ihmiskunta saanee nykyistäkin pahemman infektiokatastrofin. Kysykää vaikka virologeilta.

Sinun alkuperäiseen kysymykseesi en kykene tällä erää antamaan tämän parempaa vastausta.

Pysytään kuitenkin optimisteina ja tehdään joka hetki parhaamme!