Siirry sisältöön
Joutoajan puuhat

Sienten kuivaus on paras säilöntätapa monille sienille

Pentti Laine:

Tämän kirjoitelman aihe on tähän aikaa (syyskuun alku) vähän aikainen; varsinainen kuivaussesonki on vasta alkamassa. Mutta koska kokemusta aiheesta on kuitenkin kertynyt jo useammalta vuosikymmeneltä niin, että ”haitanneeko tuo pelloomista?” (vanha juttu kaverista, joka innostuneena kertoi keksineensä hiusöljyn, joka kasvattaa karvat vaikka keilapalloon, johon kuulija totesi tuon kysymyksen).

Sienikuivurista

Koska sienestysintoni on jo vuosia sitten ”lähtenyt lapasesta”, eivät kaupan kasvis-/sienikuivurit ole koskaan olleet vaatimattoman kokonsa puolesta ratkaisu kuivatukseen. Vuosia rakentelin kaikenlaisia erillisiä kuivausverkkoja, käytin kaikki anopin ikkunakärpäsverkot ja virittelin niitä saunan kiukaan ylle (HetiValmis kiuas, kannellinen!), pukuhuoneen lattialle ristiin rastiin puhaltimen eteen, muurin päälle ja niin edelleen. Sitten riitti, ja vajaa kymmenkunta vuotta sitten rakentelin oheisen kuvan mukaisen kuivurin 4 millin vanerista ja rimoista. Verkkojen koko on noin 50×50 ja niitä tässä on 9 kappaletta. Verkkojen materiaalina on erilaisia muoviverkkoja. Kokeilin myös kuvassa näkyvää, salmiakin muotoisista ruuduista koostuvaa metallista, mutta kuivuva sieni tarttui siihen varsin tukevasti. Korkeutta kuivurilla on noin metri kaksikymmentä. Kokoaminen ja purkaminen vie parilla siipimutterilla muutaman minuutin.

Etuseinässä olevaan aukkoon laitan pitkäikäisen, luotettavan palvelijan, vuonna 1983 (jolloin aloitimme talomme rakentamisen) ostetun Philips-merkkisen puhaltimen I-teholle puhaltamaan 1-2 vuorokaudeksi. Aika riippuu vähän myös mm. siitä, miten hyvin syntyvä kosteus poistuu tilasta.

Sienten kuivaaminen

1. Kuivuri menee koottuna pieneen tilaan. 2. Kuivuri levitettynä. 3. Kuivurissa on erilaisia verkkoja. 4. Kuivurin eteen tulee puhallin. 5. Kuivuri täytettynä. Kuvat: Pentti Laine.

Herkkutatti

Sienten kuivaaminen

Tatteja siivutettuna kuivuriin. Kuva: Pentti Laine.

Metsässä mahdollisimman puhtaaksi siivotut sienet leikkaan noin 3 millin siivuiksi ja levitän verkoille. Paras ase leikkaamiseen on oikein leveä ja ohut kokkiveitsi, jolloin sormenpäät ovat turvassa. Ja pilleineen, kuten kuvasta näkyy. Samoin siivutan kaikki jalat.

Ja niistä pienenpienistä madonrei’istä. Kun niitä on yksittäin siellä täällä sienen mallossa, ei haittaa. Selvät kasautumat leikkaan toki pois. Kuten tiedämme, italialaiset ovat hullaantuneet tatteihin. Olen siellä kaupoissa useasti nähnyt myytävien kuivattujen tattien olevan kuin haulikolla ammuttuja.

Suppilovahvero

Metsässä mahdollisimman puhtaaksi siivotut sienet käyn läpi, pienet vain katsoen ja isommat halkaisen repimällä, koska joskus jalan sisään on kätkeytynyt matonen. Toisinaan käy myös niin, että kun suppiloita on runsaasti ja poimii niitä kokonainen sienirypäs kerrallaan, saattaa joukkoon olla eksynyt joku vieras sieni. Laitan sienet verkolle kerrokseksi niin, että ilma vielä pääsee kiertämään. Kuivuminen on varsin nopeaa.

Korvasieni

Metsässä mahdollisimman puhtaaksi siivotut sienet leikkaan vielä ohuemmiksi siivuiksi. Toki näillä meidän leveys- ja pituusasteilla korvasienen esiintymistiheys on se verran vaatimaton, että tässä puuhassa ei juuri aikaa kulu. Muista kuitenkin kuivauksen aikana hyvä tuuletus ja ryöppäys runsaassa vedessä ennen käyttöön ottamista.

Mustatorvisieni

Jalan nihkeä, märkä alaosa poistetaan ja lakki revitään auki. Kuivaaminen onnistuu kuten edellä.

Kantarelli

Kokeilimme, mutta tulos ei ollut kaksinen. Niistä tuli sitkeitä ja makukin jotenkin kärsi. Parempi tapa on paloitella pannuun (tai uunipellille, jos sieniä paljon) ja kuumentaa niin kauan, että neste alkaa irrota ja sienet vähän tiivistyvät ja sitten nesteineen! pakastepusseihin tai rasioihin (jos on tilaa pakasteessa, meillä ei ole!) sopivina kertakäyttöannoksina. Vinkki: jos mahdollista, laita pakastepussit metallilevylle (pieni uunipelti tai vast.) taputtele ne ohuiksi levyiksi niin säilytystilaa säästyy aika mukavasti.

Kuivaus on valmis

Sienten kuivaus on valmis, kun ne rapsahtavat taitettaessa poikki. Ne säilyvät hyvin kuivassa, pimeässä paikassa tukevissa paperipusseissa, lasi- tai muovipurkeissa. Käyttöön otettaessa kaikille riittää 15- 30 minuutin liotus vähässä vedessä. Käytä ruokaan myös se liotusvesi. (paitsi korvasienen!)

Ja vielä yksi vinkki

Laita pöytään tarjolle kuivattuja tattela. Tulet hämmästymään. Pienen alkuempimisen jälkeen astia alkaa tyhjentyä kokomoista vauhtia ”nämähän on hyviä”- kommentein.


Haluatko lukea muiden Sanokaas mun sanonee -blogin kirjoittajien juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita Pentin kirjoittamia juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea muita tämän kategorian juttuja? Ne löydät tästä.
Haluatko lukea kirjoittajien esittelyt? Ne löydät tästä.

Tunnetko jonkun, joka voisi olla kiinnostunut tästä asiasta. Jaa teksti hänelle somessa!

Kirjoita kommentti





Vieritä ylös