Skip to content
Teatteri ja hänen väkensä

Inkeri – tunteiden ja tuntojen vahva tulkitsija

Marita Holkeri: Tuiskulan Kesäteatteri – näyttelijä Inkeri Marttila (Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa esitellään Tuiskulan Kesäteatterin näyttelijöitä. Aikaisemmin on esitelty Eila Laine, Juha Kulmala ja Veikko Salo.) Inkeri pääsi 9-vuotiaana radioon lausumaan runon Markus-sedän Lastentunti-ohjelmaan. Hän muistaa vieläkin tuosta runosta katkelmia: ”Kas uljas linna se seisoo tässä. … Lapsoset tulkaa, äiti jo huutaa …”…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Torpparin asemasta

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja):  Paula Härkälä vuoden 1996 Takaportti-näytelmän käsiohjelmassa: Perinnenäytelmät ovat innoittaneet tuiskulalaisia harrastajia ja keränneet katselijoita vuosikymmenten aikana. Ei tästä aihepiiristä tänä suvenakaan ole varaa poiketa. Kun tämän seudun menneisyydestä aiheita etsitään, törmätään taas ja taas torppariasiaan. Vahvasti on torpparin asema lyönyt leimansa tämän kylän kulttuuriin. Takaportti-näytelmään on kirjoittajamme Aimo Kalmeenoja löytänyt ennen käsittelemättömän…

Lue lisää
Joutoajan puuhat

Kalastusvälineet esittelyssä

Niilo Härkälä: Taas sitä kirjoitellaan kalastuksen merkeissä ja tällä kertaa Lohjalta, syyskalastusreissulta! Esittelen vähän tässä kirjoituksessa kalastusvälineitäni ja sitä, millä perusteella ne valitsen. Kalamiehen ABC Jokaisella urheilu- ja harrastuskalastajalla tulisi olla tietyt välineet aina vesillä mukana. Näitä välineitä ovat: puukko, köysi, pihdit, kylmälaukku sekä puntari ja mitta. Puukolla saadaan ruokakala verestettyä ja mahdollisuuksien mukaan suolistettua…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Ilmiin paruuni

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Reijo Virmavirran, vuonna 1998 esitetyn ”Eemeli, Ilmiin paruuni”-näytelmän kirjoittajan, teksti näytelmän käsiohjelmassa: ”Ilmiin paruuni” , kuvanveistäjä, Satakunnan eurooppalainen, vapaaherra Emil Cedercreutz oli outo ilmiö 1900-luvun alun yhteiskunnassa. Hän oli ensimmäinen satakuntalainen kuvanveistäjä, Suomen taideyhdistyksen kuvanveistoateljeen ensimmäinen oppilas ja pääsi jo hyvin nuorena opiskelemaan tätä taiteenalaa myös ulkomailla. Lakimies Emilistä piti tulla, mutta…

Lue lisää
Nelijalkaiset ystävämme

Voten elämä ja kujeet

Meeri Kimppa:  Tuiskulassa Köyliönjoen sillan vieressä on mäessä koiratarha. Tarhassa on lämmin koppi, kopin edessä terassi, keskellä tarhaa valtava kivi ja tietysti paikalla on myös tarhan asukki. Tarhan asukki olen minä, viisivuotias harmaa norjanhirvikoira Vote. Tai enhän minä täysin harmaa ole, nuoriherra kun olen, löytyy minusta mustaa ja valkoistakin. Tottelen siis nimeä Vote. Toisaalta minua…

Lue lisää
Teatteri ja hänen väkensä

Teatteritoimintaa viritellään 1900-luvun alussa Tuiskulassa

Aimo Salmi:  Toiminnan sujuva jatkumo on tärkeä kaikessa harrastustoiminnassa. Olen alla miettinyt sen merkitystä kotikylämme teatteri-innostuksen kannalta. Tuiskulan kylässä on aina 1900-luvun alkupuolelta alkaen ollut erilaista yhteistä toimintaa. Ainakin jo työväenyhdistyksen alkuajoilta, ennen “kapinaa”/sisällissotaa, on joitakin viitteitä kyläläisten kiinnostuksesta yhteiseen kulttuuritoimintaan. Tämä oli varmaan samanlaista monessa suomalaisessa pikkukylässä. Kansankynttilät innoittivat teatteritoimintaan Tuiskulassa, niin kuin muuallakin,…

Lue lisää
Seuratalon tarinat

Näytelmää, musiikkia ja teatteria Tuiskulassa kautta vuosikymmenten

Pentti Laine: Tässä 1927 valmistuneessa talossa on näytelty aina. Työväenyhdistyksen jäämistöstä on löytynyt painettuja pienoisnäytelmiä viime vuosisadan alkupuolelta. 1950- luvulla talolla toimi talvisin aktiivisesti Tuiskulan näytelmäkerho esittäen sen ajan suosittuja seuranäyttämöesityksiä ja kiertäen ahkerasti, lavasteet ja rekvisiitta Sianojan Kaukon kuorma-auton lavalla, myös naapuripitäjissä niitä esittämässä. Vastavuoroisesti myös naapureista käytiin Tuiskulassa näyttelemässä. Sitten, vuonna 1974, tuli…

Lue lisää
Kalasääski ja jalokiurunkannus

Köyliönjoki

Veikko Salo: Kesän -19 kesäteatteriesitys palautti mieleen lapsuuden ajan sodan jälkeisessä Tuiskulassa. Kodin ikkunan alla virtaava joki vaikutti jokapäiväiseen elämään mitä moninaisimmilla tavoilla. Sauna rannassa oli monipalvelukeskus, suuri pata saunan porstuussa oli käytössä lähes päivittäin. Kuumaa vettä tarvittiin joka paikassa sikaruuasta alkaen. Saunapäivinä saunassa, pyykkipäivinä padassa kiehui pyykki, joka paljujen ja pyykkilautojen jälkeen päätyi huuhdottavaksi…

Lue lisää
Työtä ja tienstii

Euran Fysikaalinen Hoitolaitos

Sanna Kinnunen: Euran Fysikaalinen Hoitolaitos on perustettu vuonna 1981. Yrityksen on perustanut fysioterapeutti Kari Valtonen. Hoitolaitos on saanut perustamisluvan Lääninhallitukselta 25.2.1981 ja avaamislupakin saatiin 6.5.1981. Tuohon maailman aikaan terveydenhuollon toimijoiden piti hakea lupaa lupien hakemiseen ja toiminnan aloittamiseen myös kunnasta. Ensimmäisellä kierroksella Euran kunnan terveyslautakunta epäsi luvan, vedoten pieneen maalaispaikkakuntaan, jossa tarvetta kyseiselle toiminnalle ei…

Lue lisää
Joutoajan puuhat

Sienten kuivaus on paras säilöntätapa monille sienille

Pentti Laine: Tämän kirjoitelman aihe on tähän aikaa (syyskuun alku) vähän aikainen; varsinainen kuivaussesonki on vasta alkamassa. Mutta koska kokemusta aiheesta on kuitenkin kertynyt jo useammalta vuosikymmeneltä niin, että ”haitanneeko tuo pelloomista?” (vanha juttu kaverista, joka innostuneena kertoi keksineensä hiusöljyn, joka kasvattaa karvat vaikka keilapalloon, johon kuulija totesi tuon kysymyksen). Sienikuivurista Koska sienestysintoni on jo…

Lue lisää
Scroll To Top