Teatteri ja hänen väkensä
Mäkelän Merja
Sanna Kinnunen: Vuodesta 1983 asti, jolloin Merja meni naimisiin edesmenneen aviomiehensä Tuomon kanssa, Merja on ollut mukana Tuiskulan Kesäteatterissa. Into teatteriin lähti silloin Tuomon vanavedessä. Kylässä oli tapana, että teatterille aina mentiin. Anoppikin oli mukana Ravintola Riippakoivussa tekemässä klimppisoppaa. Ensin Merjalla oli avustavia rooleja ja sitten vähitellen muutama repliikkikin. Ensimmäisen oikean roolin Merja muistaa vuodelta…
Lue lisää
Tuiskulan kesä 2020
Susanna Salo-Kimppa: Ilolla ja tyytyväisyydellä voimme julkistaa kesän 2020 ohjelmistomme! Tuiskulan kesä tarjoaa jälleen laadukasta teatteria ja hienoja suomalaisen musiikkikentän artisteja Suomen ehkä idyllisimmällä estradillaan. Tuiskulan teatteritarjonta on koko lähes 50-vuotisen historiansa ajan noudattanut jäljittelemättömän tuiskulalaista omaa linjaansa, mikä on perustunut omasta taustasta kumpuavaan tarinankerrontaan, ammattiohjauksessa tapahtuvaan harrastajanäyttelemiseen sekä puitteisiin, joissa teatterissakävijän viihtyvyyttä vaalitaan. Tämä…
Lue lisää
Teatteriharrastusta Tuiskulan jälkeen
Aimo Salmi: Varhainen kiinnostus teatteriin voi johtaa jopa ammattimaiseen työskentelyyn. Siitä on Tuiskulan Kesäteatterissakin hyviä esimerkkejä. Varhainen teatteriharrastus voi jatkua amatöörinä myöhemminkin ja johtaa moniin mielenkiintoisiin elämyksiin ja kokemuksiin. Minulle, niinkuin monelle muulle, on käynyt niin. Teatteri tuli taas mukaan lukiossa Vuodesta 1950 alkaen en ehtinyt enää toimimaan Tuiskulassa, koska kävin jo koulua Eurassa. Ensimmäisten…
Lue lisää
Kansanhuoltoa Köyliössä
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Sotatilaa aina seuraava tarvikepula oli Suomessa toisen maailmansodan aikana sitäkin vaikeampi, kun kulutustarvevarastoja oli varsin vähän. Edes jonkinlaisen elintason turvaaminen koko kansalle edellytti keskitetysti organisoitua tarvikehuoltoa. Tämä johti kansanhuoltoministeriön – kansan suussa tuttavallisesti kansanhuollon – perustamiseen. Toiminta perustui yksinkertaisesti seuraavaan: Sitä, mitä sai, sai vain kortilla! Köyliön kansanhuolto alkoi vaatimattomissa puitteissa. Sodan…
Lue lisää
Tuiskulalaisen teatteriperheen Anneli
Marita Holkeri: Moni tyttö on varmaan haaveillut voivansa olla prinsessa, edes joskus. Anneli sai olla prinsessa, Prinsessa Lumikauno, kun vuonna 1956 Tuiskulan koulun näytelmäkerho esitti Sakari Topeliuksen satunäytelmän Suojelusenkeli Tuiskulan Seuratalon kuusijuhlassa. Roolin hohtoa ja näyttelemisen innokkuutta lisäsi vielä se, että komeana kuninkaana oli yläkoulun opettaja Timo Purovesi. Tästä alkoivat Annelin omat näyttelijäkokemukset. Teatterielämää Tuiskulassa…
Lue lisää
Inkeri – tunteiden ja tuntojen vahva tulkitsija
Marita Holkeri: Tuiskulan Kesäteatteri – näyttelijä Inkeri Marttila (Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa esitellään Tuiskulan Kesäteatterin näyttelijöitä. Aikaisemmin on esitelty Eila Laine, Juha Kulmala ja Veikko Salo.) Inkeri pääsi 9-vuotiaana radioon lausumaan runon Markus-sedän Lastentunti-ohjelmaan. Hän muistaa vieläkin tuosta runosta katkelmia: ”Kas uljas linna se seisoo tässä. … Lapsoset tulkaa, äiti jo huutaa …”…
Lue lisää
Torpparin asemasta
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Paula Härkälä vuoden 1996 Takaportti-näytelmän käsiohjelmassa: Perinnenäytelmät ovat innoittaneet tuiskulalaisia harrastajia ja keränneet katselijoita vuosikymmenten aikana. Ei tästä aihepiiristä tänä suvenakaan ole varaa poiketa. Kun tämän seudun menneisyydestä aiheita etsitään, törmätään taas ja taas torppariasiaan. Vahvasti on torpparin asema lyönyt leimansa tämän kylän kulttuuriin. Takaportti-näytelmään on kirjoittajamme Aimo Kalmeenoja löytänyt ennen käsittelemättömän…
Lue lisää
Ilmiin paruuni
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Reijo Virmavirran, vuonna 1998 esitetyn ”Eemeli, Ilmiin paruuni”-näytelmän kirjoittajan, teksti näytelmän käsiohjelmassa: ”Ilmiin paruuni” , kuvanveistäjä, Satakunnan eurooppalainen, vapaaherra Emil Cedercreutz oli outo ilmiö 1900-luvun alun yhteiskunnassa. Hän oli ensimmäinen satakuntalainen kuvanveistäjä, Suomen taideyhdistyksen kuvanveistoateljeen ensimmäinen oppilas ja pääsi jo hyvin nuorena opiskelemaan tätä taiteenalaa myös ulkomailla. Lakimies Emilistä piti tulla, mutta…
Lue lisää
Teatteritoimintaa viritellään 1900-luvun alussa Tuiskulassa
Aimo Salmi: Toiminnan sujuva jatkumo on tärkeä kaikessa harrastustoiminnassa. Olen alla miettinyt sen merkitystä kotikylämme teatteri-innostuksen kannalta. Tuiskulan kylässä on aina 1900-luvun alkupuolelta alkaen ollut erilaista yhteistä toimintaa. Ainakin jo työväenyhdistyksen alkuajoilta, ennen “kapinaa”/sisällissotaa, on joitakin viitteitä kyläläisten kiinnostuksesta yhteiseen kulttuuritoimintaan. Tämä oli varmaan samanlaista monessa suomalaisessa pikkukylässä. Kansankynttilät innoittivat teatteritoimintaan Tuiskulassa, niin kuin muuallakin,…
Lue lisää
Herrasmiesten kesä Tuiskulassa
Susanna Salo-Kimppa: Liekö syynä tämän kesän konserttivalintamme vai tuiskulalaisten tapa järjestää elämyksiä ihmisille, että jälleen kerran saimme kuulla molempien konserttiemme olleen taas niitä ”parhaita koskaan”? Noh, kaksi herrasmiestä Tuiskulan lavalla tänä kesänä esiintyi ja tunnelma oli sen mukainen. Konserttien järjestäminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo varhain edellisenä vuonna. Olemme halunneet tarjota asiakkaillemme Suomen parhaita…
Lue lisää