Köyliönjoki
Veikko Salo: Kesän -19 kesäteatteriesitys palautti mieleen lapsuuden ajan sodan jälkeisessä Tuiskulassa. Kodin ikkunan alla virtaava joki vaikutti jokapäiväiseen elämään mitä moninaisimmilla tavoilla. Sauna rannassa oli monipalvelukeskus, suuri pata saunan porstuussa oli käytössä lähes päivittäin. Kuumaa vettä tarvittiin joka paikassa sikaruuasta alkaen. Saunapäivinä saunassa, pyykkipäivinä padassa kiehui pyykki, joka paljujen ja pyykkilautojen jälkeen päätyi huuhdottavaksi…
Lue lisää
Euran Fysikaalinen Hoitolaitos
Sanna Kinnunen: Euran Fysikaalinen Hoitolaitos on perustettu vuonna 1981. Yrityksen on perustanut fysioterapeutti Kari Valtonen. Hoitolaitos on saanut perustamisluvan Lääninhallitukselta 25.2.1981 ja avaamislupakin saatiin 6.5.1981. Tuohon maailman aikaan terveydenhuollon toimijoiden piti hakea lupaa lupien hakemiseen ja toiminnan aloittamiseen myös kunnasta. Ensimmäisellä kierroksella Euran kunnan terveyslautakunta epäsi luvan, vedoten pieneen maalaispaikkakuntaan, jossa tarvetta kyseiselle toiminnalle ei…
Lue lisää
Sienten kuivaus on paras säilöntätapa monille sienille
Pentti Laine: Tämän kirjoitelman aihe on tähän aikaa (syyskuun alku) vähän aikainen; varsinainen kuivaussesonki on vasta alkamassa. Mutta koska kokemusta aiheesta on kuitenkin kertynyt jo useammalta vuosikymmeneltä niin, että ”haitanneeko tuo pelloomista?” (vanha juttu kaverista, joka innostuneena kertoi keksineensä hiusöljyn, joka kasvattaa karvat vaikka keilapalloon, johon kuulija totesi tuon kysymyksen). Sienikuivurista Koska sienestysintoni on jo…
Lue lisää
Kuntoliikuntaa naisille ja miehille Tuiskulan seuratalolla
Sanna Kinnunen: Säkylän kansalaisopisto on järjestänyt jumppia Tuiskulan seuratalolla jo vuosikymmeniä. Kurssien nimet ja ohjaajat ovat vaihtuneet, mutta jumppamahdollisuus omalla kylällä on säilynyt. Itse olen käynyt jumpassa Seuratalolla jo 90-luvun puolivälissä, mutta sitten oli melko pitkä tauko ja nyt taas viimeiset kuusi vuotta olen osallistunut kurssille. Tuiskulan seuratalon sali toimii jumppapaikkana Seuratalon sali toimii hyvin…
Lue lisää
Herrasmiesten kesä Tuiskulassa
Susanna Salo-Kimppa: Liekö syynä tämän kesän konserttivalintamme vai tuiskulalaisten tapa järjestää elämyksiä ihmisille, että jälleen kerran saimme kuulla molempien konserttiemme olleen taas niitä ”parhaita koskaan”? Noh, kaksi herrasmiestä Tuiskulan lavalla tänä kesänä esiintyi ja tunnelma oli sen mukainen. Konserttien järjestäminen on monivaiheinen prosessi, joka alkaa jo varhain edellisenä vuonna. Olemme halunneet tarjota asiakkaillemme Suomen parhaita…
Lue lisää
Kärhöjen lumoukseensa kietoma piha
Sanna Kinnunen: Sirkka ja Veikko Salon talo on rakennettu vuonna 1965 Kolisojan viereen paikalle, jonka on tiettävästi 1400-luvulla omistanut piispa Maunu Tavast. Sirkan ja Veikon kihlausaikana ojassa oli paljon vettä ja silloin Veikko sanoi Sirkalle, että ”tuossa on sitten järvi, kun meidän talo on siihen rakennettu.” Talo rakennettiin, mutta kului melkein viisikymmentä vuotta, ennen kuin…
Lue lisää
Tuiskulan talkootyönäyte: Ravintola Riippakoivu
Sanna Kinnunen: Suomessa on maaseudulla pitkään elänyt talkootyöperinne, joka alkaa tänä päivänä olla jo harvinaista. Pyyteettömään talkootyöhön on yhä vaikeampi saada tekijöitä. Tuiskulassa perinne kuitenkin vielä elää. Lue esimerkki aiheesta aikaisemmasta blogikirjoituksesta. Tuiskulan Kesäteatterin väliaikakahvituksen hoitaa Tuiskulan kyläyhdistys noin 40 talkoolaisen voimin. Väliaikakahvitus tapahtuu teatterin katsomosta nähden vastakkaisella puolella tietä; Ravintola Riippakoivussa. Kesäinen työrupeama Ravintola…
Lue lisää
”Voi pyärtymys, ko olitte hyvi!”
Susanna Salo-Kimppa: Sanotaan, että kissa kiitoksilla elää, mutta harrastajakesäteatterin kohdalla palaute ja vuorovaikutus yleisön kanssa ovat yhteisen tekemisen riemun ohella tärkeitä juttuja. Tuiskulan Kesäteatteri on 45-vuotisen historiansa aikana saanut osansa kiitoksista ja se on aivan varmasti palautteen ollessa niin positiivista myöskin antanut rohkeutta tekemiseen ja uskoa onnistumisiin. Se, että Tuiskulassa on aina tehty omannäköistä teatteria…
Lue lisää
Kynäilijän näkökulmasta
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): V. 1980 esitetyn näytelmän ”Tuomimäen isännän kistunnaulat” kirjoittajan Aimo Kalmeenojan teksti käsiohjelmassa: Tässä näytelmässä pyritään kuvaamaan pienen alasatakuntalaisen maalaiskylän elämää toisen maailmansodan kynnyksellä ja muutamia vuosia sen päättymisen jälkeen, taustalla kansamme lähihistoria. Noina aikoina elämä maaseudulla oli rauhaisaa, kiireetöntä, koska teollistuneen yhteiskunnan mieletön elintasokilpailu, hermoja repivä, stressaava kiire ei ollut vielä vallannut…
Lue lisää
Inkun piha
Sanna Kinnunen: Inkeri ja Reino Marttilan piha sijaitsee Köyliönjoen kainalossa mäen töyräällä. Piha on muotoutunut Inkerin hoidossa vuosien saatossa. Pihan rakentaminen on alkanut vuonna 1972. Pihan mittasuhteet ovat määräytyneet maatalouskoneiden mukaisiksi. Käytävät ovat leveät, jotta koneet ovat mahtuneet liikkumaan ja kääntyilemään. Tontin koko on hehtaari ja kaikki paitsi jokinotko on hoidettua aluetta. Yli neljänkymmenen vuoden…
Lue lisää