Kalmeen neidit: Hissu ja Sisu
Annica Laine: Tällä kertaa Tuiskulan katit -sarjassa haastatellaan Kalmeen neitikaksikkoa, Hissua ja Sisua. Kertokaa vähän itsestänne Hissu: Ojalat pelastivat minut Kiikoisten löytöeläinkodista n. 2 vuotta sitten. Silloin olin huonokuntoinen ja laiha pentu, mutta sittemmin minusta on kasvanut kiiltäväturkkinen, eloisa, siro ja ketterä koko Kalmeen kuningatar. Olen koko perheen pomo; koirakin väistää minua, enkä yleensä viihdy…
Lue lisää
Tuiskulan Kotikolo Ky
Susanna Salo-Kimppa: Mikä ihmeen Kotikolo? Jos jostakin nimestä on vuosien myötä riittänyt jutun juurta, on Kotikolon alkuperä aina kiinnostanut asiakkaita niin kolossa kuin maailmallakin. Ennen yrityksen perustamista oli Kotikolon yrittäjillä Sirkka ja Veikko Salolla yhteinen yritys Inkeri ja Reino Marttilan kanssa, Marttila & Salo, mikä valmisti muun muassa linnunpönttöjä ja lintulautoja WWF:lle. Näinä vuosina linnunpönttöjä…
Lue lisää
Rooma Meerin silmin
Meeri Kimppa: Rooma on minun kaupunkini. Rooma on minun sekä hänen, joka on siellä saanut vierailla. Rooma on niiden lähes 2,9 miljoonan ihmisen kaupunki, jotka siellä elävät arkeaan ajaen ruuhkaisia ja kapeita mukulakivikatuja pitkin töihin ohi historiallisten maamerkkien ja patsaiden. Rooma on monien satojen vuosien ajan ollut miljoonien ihmisten, niin työläisten, paavien ja keisarien kaupunki,…
Lue lisää
Inkeri – tunteiden ja tuntojen vahva tulkitsija
Marita Holkeri: Tuiskulan Kesäteatteri – näyttelijä Inkeri Marttila (Tämä kirjoitus on osa sarjaa, jossa esitellään Tuiskulan Kesäteatterin näyttelijöitä. Aikaisemmin on esitelty Eila Laine, Juha Kulmala ja Veikko Salo.) Inkeri pääsi 9-vuotiaana radioon lausumaan runon Markus-sedän Lastentunti-ohjelmaan. Hän muistaa vieläkin tuosta runosta katkelmia: ”Kas uljas linna se seisoo tässä. … Lapsoset tulkaa, äiti jo huutaa …”…
Lue lisää
Torpparin asemasta
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Paula Härkälä vuoden 1996 Takaportti-näytelmän käsiohjelmassa: Perinnenäytelmät ovat innoittaneet tuiskulalaisia harrastajia ja keränneet katselijoita vuosikymmenten aikana. Ei tästä aihepiiristä tänä suvenakaan ole varaa poiketa. Kun tämän seudun menneisyydestä aiheita etsitään, törmätään taas ja taas torppariasiaan. Vahvasti on torpparin asema lyönyt leimansa tämän kylän kulttuuriin. Takaportti-näytelmään on kirjoittajamme Aimo Kalmeenoja löytänyt ennen käsittelemättömän…
Lue lisää
Kalastusvälineet esittelyssä
Niilo Härkälä: Taas sitä kirjoitellaan kalastuksen merkeissä ja tällä kertaa Lohjalta, syyskalastusreissulta! Esittelen vähän tässä kirjoituksessa kalastusvälineitäni ja sitä, millä perusteella ne valitsen. Kalamiehen ABC Jokaisella urheilu- ja harrastuskalastajalla tulisi olla tietyt välineet aina vesillä mukana. Näitä välineitä ovat: puukko, köysi, pihdit, kylmälaukku sekä puntari ja mitta. Puukolla saadaan ruokakala verestettyä ja mahdollisuuksien mukaan suolistettua…
Lue lisää
Ilmiin paruuni
Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Reijo Virmavirran, vuonna 1998 esitetyn ”Eemeli, Ilmiin paruuni”-näytelmän kirjoittajan, teksti näytelmän käsiohjelmassa: ”Ilmiin paruuni” , kuvanveistäjä, Satakunnan eurooppalainen, vapaaherra Emil Cedercreutz oli outo ilmiö 1900-luvun alun yhteiskunnassa. Hän oli ensimmäinen satakuntalainen kuvanveistäjä, Suomen taideyhdistyksen kuvanveistoateljeen ensimmäinen oppilas ja pääsi jo hyvin nuorena opiskelemaan tätä taiteenalaa myös ulkomailla. Lakimies Emilistä piti tulla, mutta…
Lue lisää
Voten elämä ja kujeet
Meeri Kimppa: Tuiskulassa Köyliönjoen sillan vieressä on mäessä koiratarha. Tarhassa on lämmin koppi, kopin edessä terassi, keskellä tarhaa valtava kivi ja tietysti paikalla on myös tarhan asukki. Tarhan asukki olen minä, viisivuotias harmaa norjanhirvikoira Vote. Tai enhän minä täysin harmaa ole, nuoriherra kun olen, löytyy minusta mustaa ja valkoistakin. Tottelen siis nimeä Vote. Toisaalta minua…
Lue lisää
Teatteritoimintaa viritellään 1900-luvun alussa Tuiskulassa
Aimo Salmi: Toiminnan sujuva jatkumo on tärkeä kaikessa harrastustoiminnassa. Olen alla miettinyt sen merkitystä kotikylämme teatteri-innostuksen kannalta. Tuiskulan kylässä on aina 1900-luvun alkupuolelta alkaen ollut erilaista yhteistä toimintaa. Ainakin jo työväenyhdistyksen alkuajoilta, ennen “kapinaa”/sisällissotaa, on joitakin viitteitä kyläläisten kiinnostuksesta yhteiseen kulttuuritoimintaan. Tämä oli varmaan samanlaista monessa suomalaisessa pikkukylässä. Kansankynttilät innoittivat teatteritoimintaan Tuiskulassa, niin kuin muuallakin,…
Lue lisää
Näytelmää, musiikkia ja teatteria Tuiskulassa kautta vuosikymmenten
Pentti Laine: Tässä 1927 valmistuneessa talossa on näytelty aina. Työväenyhdistyksen jäämistöstä on löytynyt painettuja pienoisnäytelmiä viime vuosisadan alkupuolelta. 1950- luvulla talolla toimi talvisin aktiivisesti Tuiskulan näytelmäkerho esittäen sen ajan suosittuja seuranäyttämöesityksiä ja kiertäen ahkerasti, lavasteet ja rekvisiitta Sianojan Kaukon kuorma-auton lavalla, myös naapuripitäjissä niitä esittämässä. Vastavuoroisesti myös naapureista käytiin Tuiskulassa näyttelemässä. Sitten, vuonna 1974, tuli…
Lue lisää