Skip to content
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Vilhelmiina Aleksandra Polviander menetti miehensä Johanneksen hyvin nuorena. He olivat kumpikin 28 – vuotiaita, kun mies kuoli kaatuvan puun alle. Aleksandralle alkoivat pitkät leskenpäivät. Mutta hän oli osaava ihminen. Oli jo nuorena ollut herrasväkeä piikomassa aina Pietarissa saakka. Hän osasi kokin hommat. Hänelle vietiin tärkättäväksi miesten kovat kaulukset, verhot ja tuukit. Kätilönäkin…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Frans Juho Bärling oli Tuiskulan taitava ja kuuluisa seppä. Ammatti oli isien perintöä. Juho on itse kertonut, kuinka hän 11-vuotiaasta alkaen oli isälle pärevalun näyttäjänä ja palkeita painamassa. Ensimmäisiä ammattitöitä oli naulojen takominen. Vähitellen taito karttui ja työt muuttuivat vaativammiksi. Lukemattomat pienet ja suuret työ- ja tarvekalut: kuokat, lapiot, lukot ja saranat,…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): Haastatellut ja muistiinmerkinnyt Paula Härkälä 7.1.1999 Kertojat Tauno Lepistö ja Erkki Härkälä Niin kauan kuin nykyihmiset muistavat, on pukkiperinne säilynyt täällä keskeytymättä. ”Aaattons joulu loppuu ja Knuuti saa haistaa joulust huuti” sanottiin täällä. Se tarkoittaa sitä, että loppiaisen jälkeinen päivä, 7.1., joka on sama kuin jouluaatto, on se oikea vanha pukkipäivä. Joulurauha…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine: Maanantaina 22.10.2018 ajelimme kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa, kun puhelimeni soi. ”Täältä Hyvinkään Kierrätyskeskuksesta, päivää! Asiani on vähän erikoinen: olemme saaneet tänne vanhan lakikirjan, jossa on omistuskirjoitus F.J.Bärling. Googlatessamme löysimme yhteyden Köyliön Museoyhdistykseen ja sitä kautta sinuun.” Hetken aikaa puhuttuamme kävi selväksi, että he halusivat lahjoittaa kirjan Museoyhdistykselle. Kerrottuani, että olen juuri matkalla lentoasemalle, he…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Kalevi Salmi: Mitä, häh, missä? Välillä tuntuu kuin juuri kukaan ei tietäisi siitä tai olisi edes asiasta kiinnostunut. Onhan tuo tekstini onneksi liioittelua, mutta on siinä vähän perääkin. Siksi tässä kerron arkistosta vähäsen. Kuvat ovat palvelimella ja niitä voi katsella ilman salasanoja oman tietokoneen avulla osoitteessa www.koylio-seura.fi/kuva/shop. Tällä hetkellä arkistossa on 10595 kuvaa. Noin 8000…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Kalevi Salmi: Abraham Mattsson Tuomolalla oli 2 tytärtä ja 4 poikaa. Torppa sijaitsi lähellä Kartanon omistamaa Tuiskulan myllyä. Voiko asuinpaikka olla kauniimpi; vesi virtasi joessa vuolaana, kalaa tuli joesta, saunan jälkeen oli mukava pulahtaa vilvoittavaan veteen. Olen kirjassa ”Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä” kertonut perheen kaikista lapsista ja heidän jälkipolvistaan. Tekstini ymmärtämistä varmaan auttaa, jos…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Sanni Kallio: Käännyn tieltä 12 Linjatielle. Viimeistään tässä kohtaa unohduksiin jää hektinen kaupunkielämä. Kaikki melu ja hälinä, joka tarttuu mieleen ja hermostoon, kolisevat raitiovaunut, viuhuvat sateenvarjot, katuun kopisevat korot ja lenkkarit, lehtiä myyvät romanit, humalassa hoippuvat kadunmiehet, liikennevalojen torvensoittajat, paikasta toiseen meneminen, huoli siitä, onko tarpeeksi ja riittääkö se, jos vain olen ja menen näin.…

Lue lisää
Kalasääski ja jalokiurunkannus

Marita Holkeri: Ajomatka Kaarinan Littoisista Tuiskulaan Kalmeenkulmalle Yläneen, Säkylän ja Kepolan kautta on tuttu. Vuosikymmeniä olen sitä ajanut edestakaisin. Viimeistään Kepolassa on tunne, että olen saapumassa kotikulmille. Linjatiellä tutut maisemat houkuttavat katsomaan tarkemmin, miten peruna kasvaa ja kuinka monella lehdellä sokerijuurikas jo on. Sianojan mutkien jälkeen Tupalan talon kohdalla muistuu mieleen luokkakaveri kansakouluajoilta. Härkälän kasvihuoneet…

Lue lisää
Seuratalon tarinat

Hanna Jaakola: Työväentaloja pystytettiin 1920-luvulla eri puolille Suomea. Niinpä Tuiskulassakin ryhdyttiin hankkimaan tonttia, jolle työväentalo oli tarkoitus perustaa. Tuiskulan Työväenyhdistys oli perustettu jo vuonna 1906. Siihen kuului koko torpparikansa. Kartanokin suhtautui myötämielisesti yhdistykseen, sillä olihan yhdistyksen toiminta sivistävää. Kartano luovutti tontin vuonna 1917 Tuiskulan Työväenyhdistyksen käyttöön Salmin ja Maantilan mäkitupien välistä. 1920-luvun alussa alettiin kaataa…

Lue lisää
Elettiin sitä ennenkin

Anneli Laine (puhtaaksikirjoittaja): TAKSVÄRKKIKAPULA Koivupuusta, kaksiosainen. Saatu museoon v. 1929 Käyttö: Taksvärkkikapulaan eli päiväpulkkaan merkittiin suoritetut taksvärkit. Toinen puoli pulkkaa oli kartanon ”pulkkakamarissa”, jossa riippui alun toistasataa pulkkaa. Toinen annettiin verotyöntekijälle, joka kuljetti sitä taskussaan (tai saappaanvarressaan) taksvärkkiä tehdessään. Kun päivä oli tehty, menivät lähempänä asuvat pulkkakamariin, jossa pehtoori tai fouri vetivät yhdistettyyn pulkkaan piirin.…

Lue lisää
Scroll To Top